Minä olen Katja, maalaistunut pikkukaupungin tyttö, joka havahtui 30-vuotiaana huomaamaan elävänsä yli luonnonvarojen. Minä, aviomieheni, viisi vuoroviikoin luonamme asuvaa lasta ja yhteinen Eko(mpi)vauvamme pyrimme elämään pienellä maatilallamme ekologisemmin ja omavaraisemmin pieni askel kerrallaan. Jotta sädekehäni ei pääsisi loistamaan liikaa, kerrottakoon että ennen äitiyslomaani työskentelin kaupallisella alalla houkutellen muita ihmisiä ostamaan.

Kuten viime postauksessa kerroin, meillä vietettiin viime jouluna ekompaa joulua, johon toivoimme myös isovanhempien osallistuvan (ja niin he osallistuivatkin!). Joulun odotus ja lasten valmistaminen ekompaan jouluun alkoi joulukalenterien, eli meillä joulukalenterina toimivien joulusukkien avulla.

Ekompi joulukalenteri

Joulusukissa vieraili öisin Ekotonttu, joka jakoi lapsille kierrätystietoutta leikkien, erilaisten puuhien, tehtävien ja arvoitusten avulla. Löysin sattumalta ennen joulua kirpparilta lapsille suunnatun kierrätysaiheisen kirjan, jonka Ekotonttu jätti jo ensimmäisenä yönä lapsille luettavaksi. Kirjaa luettiin useampana iltana iltasaduksi, sillä jokaisen sivun kohdalla lapsille heräsi kysymyksiä ja ajatuksia sivuilla olevista asioista.

Ennen aattoa tonttu järjesti lapsille pienen visan liittyen kirjaan ja lupasi pienet palkinnot visan päätteeksi. Lapset oli tästä hurjan innoissaan ja miettivät keksimiini kysymyksiin tohkeissaan vastauksia. Tämä oli hauskaa perheemme kaikista lapsista, ikähaarukalla lähes 3 – lähes 13 vee.

Joulusukat viime joululta

Ylipäänsä kaikki arvoitukset ja tehtävät olivat lapsista tosi kivoja. Mieluisinta oli koota jokaisen sukkaan jätetyistä sanoista tai lauseen pätkistä kokonainen tontun jättämä viesti, ratkoa arvoituksia ja etsiä vihjeiden avulla jotakin. Vaikka arkiaamut olivat melko kiireisiä, ei nämä vieneet koskaan aikaa niin paljon, etteikö olisi ehditty aamulla kouluun ja töihin.

Joulusukkien käyttöönoton jälkeen en ole kertaakaan kuullut lasten kaipaavan meille markettikalentereita. Omaa mieltäni lämmittää kovasti sekin jokavuotinen turha jäte, joka on jäänyt joulusukkien myötä tuottamatta.

Joulusukkien sijaan kestokalenterina voi käyttää kuppeja, pussukoita, seinälle ripustettavaa kankaista kalenteria tai muuta vastaavaa. Netti on täynnä vaikka minkälaisia tee-se-itse joulukalentereita! Joulusukkinakin voi toimia vaikkapa jokaisen oma villasukka.

Kun joulukalenterin suunnittelee ennakkoon, ei vaivaa ja aikaa kulu niin paljon. Kurkkaa ideoita aineettomaan joulukalenteriin täältä!

Kestämätön joulu

Ihmiset käyttävät jouluun rahaa keskimäärin noin 500 euroa. Vuonna 2016 summa oli Tilastokeskuksen mukaan 517 euroa, mutta sitä sisältikö summa laskut, osamaksut ja luottokorttien höyläämisen, eli velalla ostamisen, ei Tilastokeskus kertonut. Lue joulun tilastotietoa täältä.

Suurin osa ihmisten hankkimista tavaroista on valmistettu kaikkea muuta kuin kestävästi kaukomailla ja raahattu ympäristöä rasittaen laivalla meille tyrkylle. Vuoden suurimpaan kulutusjuhlaan valmistetut tavarat ovat valmistettu suurimmaksi osaksi ympäristöä rasittaen, työläisten työskennellessä huonoissa oloissa huonoilla palkoilla.

Ennen tavaravuorien päätymistä kauppoihin ja lahjapaketteihin, vuoret roudataan toiselta puolelta maapalloa iloksemme. Samalla kun me maksamme itsemme kipeäksi joululahjojen vuoksi, elämme joulua jopa velalle, tukkurit ja kauppiaat vetävät välistä sievoiset summat hankkimalla kaukoidän aarteet pilkkahinnalla ja myymällä ne markettikansalle täysin ylihintaisina.

Joulun aito sanoma, yhdessä oleminen ja rauhoittuminen ovat jääneet haluamisen, kuluttamisen, tavaravuorien, hössöttämisen, stressaamisen ja suorittamisen alle. Mitä aikuinen edellä, sitä lapset perässä. ”Mä haluan tän, tän, tän ja tän” alkaa kuulumaan heti ensimmäisten lelukuvastojen kolahdettua postilaatikkoon.

Tiedättekös, ennen lapset olivat superonnellisia saamistaan APPELSIINEISTA. Joojoo, ajat muuttuvat ja ihmiset ajan mukana. Siitä ei kuitenkaan päästä mihinkään, että ihminen on tehnyt joulusta kestämättömän ja opettaa sekä sallii tämän seuraaville sukupolville. Myös ympäristön keinot ovat kovat ja lapsia käytetään surutta siltana aikuisten lompakoille.

Mitäpä muutakaan markettien lähettämät lelulehdet on tarkoitettu tekemään, kuin nostamaan vanhempien kuluttamista lasten tahtomisten avulla?

Samaan aikaan kun ostamme ylihintaista, halvalla ja epäeettisesti valmistettua toiselta puolelta maapalloa raahattua tavaraa, joista suurin osa unohtuu lelulaatikoiden tai kaappien perukoille heti aaton jälkeen, juoksemme henkemme kaupalla markettien ruokahyllyjen välissä ja hamstraamme ruokaa kuin maailmanloppua peläten.

Iso osa kukkuroillaan olevan ostoskärryn sisällöstä jää syömättä ja päätyy kaatopaikalle. Ruokaa varataan yli tarpeen ja jo muutaman päivän kuluttua jouluruoka tökkii niin paljon, että loput heittää menemään ja päädytään tilaamaan pizzaa. Joulun ruokahävikki on kova ja hamstraamisen seurauksista kärsii jälleen ympäristö. Suomalaiset ostavat jo pelkästään joulukinkkuja vuosittain 6-7 miljoonaa kiloa.

Lahjaton joulu

Jos voisin palata ajassa taakse päin, viettäisin jouluja lasten kanssa ihan eri tavalla. Nyt tyydyn kohtuullistamaan joulua joka vuosi siinä määrin kuin näen sen sopivaksi ja järkeväksi. Olemme ajatelleet asiaa miehen kanssa näin joulun alla paljon, ehkä siksi että ensi vuoden jouluna meillä on uusi pieni ihminen perheessämme, jonka haluaisimme kasvattaa kestäviä arvoja kunnioittaen.

Esimerkiksi joululahjojen kohdalla alle 2-vuotias ei mielestäni tarvitse mitään, ellei hänellä ole jonkin oikean tarpeellisen asian tarve jonka voi hankkia joulun alla. Kyllä, koetan tässä kai sanoa, että mikäli lapsi olisi ensimmäinen, viettäisimme ainakin pari täysin lahjatonta joulua ja keskittyisimme joulun tärkeämpiin asioihin.

Lahjaton joulu olisi isompien lasten mielestä varmaan melko ankea, jonka vuoksi koen sitä hankalana enää tässä kohtaa totetuttaa. Lahjatonta joulua voi kuitenkin viettää esimerkiksi aikuisten kesken sopimalla ettei aikuiset hanki toisilleen mitään. Ihmisten tapa hankkia jotain vain tavan vuoksi, on tosi turhaa. Jokainen on varmasti saanut ainakin kerran elämässään sellaisen lahjan, jota ei todellakaan tarvinnut tai halunnut.

Tänä vuonna emme toteuttaneet tätä täysin aikuisten kesken, vaikka me emme hankkineetkaan kuin muutaman lahjan ja muistamisen aikuisille. Ensi vuonna yhteisen lapsen synnyttyä tähtäämme mahdollisimman vähälahjaiseen jouluun, pitävätpä muut lapset ja aikuiset siitä tai ei.

Jos meillä on katto päämme päällä, lämpöä, ruokaa ja läheiset ympärillä, mitä muuta me oikeasti vielä tarvitsemme?

Ekologisemmat joululahjat

Aineettomien lahjojen lisäksi itse tehdyt ja kierrätetyt joululahjat ovat ekologisempi (ja usein myös taloudellisesti fiksumpi) vaihtoehto. Kun viime jouluna vietimme ekojoulua, ostimme lasten joululahjat yksiä lahjoja lukuunottamatta käytettyinä ja suosimme elämyksiä. Jokainen sai kuitenkin juuri niitä asioita joita toivoi, asian eteen piti vain nähdä hiukan vaivaa ja aloittaa ajoissa.

Muille (kuten kummilapsille ja vanhemmille) pyrimme hankkimaan samalla tavalla Second Hand -lahjoja, sekä aineettomia lahjoja elämysten muodossa. Etenkin itse tehdyt lahjat ovat saajilleen usein mieluisia, sillä ne kertovat lahjan antajan nähneen vaivaa ja käyttäneen aikaa antamansa lahjan eteen. Jos osaat neuloa, kudot sukat tai lapaset. Jos olet innokas marjojen kerääjä, laita joulupakettiin mehupullo ja hillopurkki. Jos olet etevä sahan ja vasaran kanssa, nikkaroi puunkantokoppa.

Paketoimme lahjat vanhoihin sanomalehtiin, meille kulkeutuneisiin säästämiini lahjapussukoihin ja erilaisiin suojapapereihin, sekä jo kertaalleen käytettyihin lahjapapereihin ilman lahjanaruja. Sanomalehtiin paketoiminen oli hauskaa, sillä välillä löysimme sattumalta miehen kanssa pakettien päälle hauskoja uutisia, kuvia tai mainoksia. Enpä huomannut lasten innokkuudessakaan mitään laskua kun pakettien avaamisen aika koitti.

Viime joulu jätti jälkensä ja aloitimme kierrätettyjen joululahjojen hankinnan myös tänä vuonna ajoissa. Suurin osa lahjoista koostuu tänäkin vuonna jonkun toisen turhasta tavarasta. Esimerkiksi jouluaattona syntynyt mieheni tyttö saa synttäripaketissaan ihannoimiaan Frozen-juttuja ja toivotut ikiomat kellukkeet kesäksi. Koko paketin sisältö on koottu kirppareilta löytyneistä asioista ja paketin hinnaksi tuli yhteensä 7 euroa. Sillä rahalla ei kaupasta olisi tainnut irrota edes yhtä Frozen-paitaa.

Sininen paita 1€, pinkki paita 2,50€, kellukkeet 0,50€, DVD 1,50€ ja mekko 1,50€.

Aineettomat lahjat

Jos sekä uusi että kierrätetty tavara tökkii, eikä tee-se-itse lahja luonnistu, anna aineeton joululahja. Aineettomia joululahjoja ovat esimerkiksi lapsenvahtina toimiminen ja vapaaillan tarjoaminen jollekulle perheelliselle, lupaus pestä tulevana kesänä matot, apukädet syntymäpäivien järjestämiseen, remonttiin tai polttopuiden tekoon, yhteinen lenkillä käynti kerran viikossa, kylpylä-, konsertti-, keilaus-, teatteri- tai leffaliput jne.

Aineettomat lahjat eivät vie tilaa eivätkä kuormita luontoa (ainakaan yhtä paljon), ole yleensä koskaan saajalle tarpeettomia, päädy turhaan kaatopaikalle tai vaadi välttämättä kovinkaan paljoa rahaa. Lisää aineettomien lahjojen ideoita voit käydä katsomassa annajotainmuuta.fi sivustolta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *