Minä olen Katja, maalaistunut pikkukaupungin tyttö, joka havahtui 30-vuotiaana huomaamaan elävänsä yli luonnonvarojen. Minä, aviomieheni, viisi vuoroviikoin luonamme asuvaa lasta ja yhteinen Eko(mpi)vauvamme pyrimme elämään pienellä maatilallamme ekologisemmin ja omavaraisemmin pieni askel kerrallaan. Jotta sädekehäni ei pääsisi loistamaan liikaa, kerrottakoon että ennen äitiyslomaani työskentelin kaupallisella alalla houkutellen muita ihmisiä ostamaan.

Vuonna 2016 joulukuussa sain päähäni kokeilla elää vuoden ajan entistä ekommin, luettuani Colin Beavanin Ekovuosi Manhattanilla -kirjan. Koostin suuntaviivat ekommalle vuodelle ja päätin aloittaa ekommista valinnoista ja niiden todeksi elämisestä tämän blogin. Nyt on aika kurkata, mitä Ekompi Vuosi 2017 toi mukanaan.

Vuodelle 2017 asettamani tavoitteet:

Ruoka

  • Syö ja juo puhtaammin ja terveellisemmin.
  • Tee itse, kasvata, kerää ja säilö mahdollisimman paljon sitä mitä syöt ja juot.
  • Suosi luomua ja lähellä tuotettua.
  • Vähennä lihan kulutusta.
  • Vältä turhaa pakkausjätettä.
  • Minimoi ruokahävikki.
  • Herkkuhampaan kolotuksen saa vaientaa itse tehdyillä herkuilla.

Porsaanreikä: Herkkupäivä jää, eikä herkkusääntö koske lapsia yhtä tiukasti. Vuoden aikana lapset saavat herkkupäivänä syödä kohtuudella myös omia lempiherkkujaan. Myös kaapissa ja kellarissa jo valmiina olevia asioita saa käyttää, lukuunottamatta aikuisilla suklaat (o-ou), keksit, karkit ym. herkut ja kellarin muutama kuohuviinipullo (toinen o-ou).

Toteutuma:

Ensimmäinen reissu kauppaan oli lievä shokki. Kaikki oli kääritty muoviin. Prisman sijaan halusin kauppahallin, irtomyyntitiskejä ja torin täynnä tuoreita, lähellä tuotettuja vihanneksia. Pieneltä paikkakunnalta ja tammikuussa mitään näistä ei ollut saatavilla. Pienien ostosten tekeminen vei ikuisuuden, sillä syynäsin kaikki tuoteselosteet tarkasti. Pidin tiukasti mielessäni Biohakkereiden markettivinkin: Pysyttele kaupan reunakäytävillä ja vältä keskiosaa. Pienen harjoittelun jälkeen kauppareissut alkoivat sujua ja löysin ostoskoriini kotimaista, lähellä tuotettua ja luomua.

Vähensimme lihankulutusta melko radikaalisti ja tämä näkyi mm. turhan pakkausjätteen pienenemisenä. Markettien kylmäaltaiden sijaan keskityimme enemmän omaan lihatuontantoon ja ostimme lihaa lähitiloilta. Ompelin vihanneksille kestäviä ja pestäviä kestopusseja, jotka osoittautuivat käytössä tosi hyviksi. Toisinaan pusseja on saattanut olla mukana liian vähän tai ne ovat unohtuneet kotiin. Tällöin olemme ostaneet mahdollisimman paljon irtona, tai pakon edessä turvautuneet kaupan paperipusseihin.

Leipominen tuli tutuksi. En usko että olen koskaan ennen elämäni aikana leiponut yhteensä niin paljon sämpylöitä, kuin menneen vuoden aikana. Myös herkkuhampaan kolotukset paikattiin hienosti omilla leipomuksilla, joskin karkkia ja sipsiä kantautui kaupasta vuoden mittaan kotiin mielestäni ihan riittävästi. Kellarin herkkuvarannot tuli kyllä tuhottua tehokkaasti!

Ruoan suhteen olisimme voineet olla paljon omavaraisempia. Perunat, porkkanat, lantut ja kaalit jäi kasvattamatta, mutta salaatit, kananmunat, sipulit, yrtit, kurkut, paprikat, tomaatit, kurpitsat ja herneet tulivat omasta takaa. Pääpaino oli kuitenkin lihassa, jossa oli kesän aikana tekemistä palkkatöiden, perheen ja muiden tilan hommien ohella ihan riittävästi.

Yllätysraskaus söi loppukesästä ja syksyltä jaksamista ihan urakalla ja marja- sekä sieniaika tuli ja meni muutamia metsäreissuja lukuunottamatta. Mansikat poimittiin itse luomutilalta ja tehtiin mehuksi. Oma mustikka- ja puolukkasaalis jäi vähäiseksi, mutta anoppi pelasti tilanteen. Oma metsä tarjosi lähinnä syötäväksi kelpaamattomia sieniä, eikä omasta rupisesta omenasadosta ollut mihinkään, sen pelasti ihana omenissa kylpevä naapuri. Yrttejä ja marjoja saatiin kuivumaan jonkin verran, sekä teeaineksia kertyi mukavasti luonnon omista kasveista.

Jäte

  • Vaikka kierrätys on melko hyvällä mallilla, panostetaan kierrätykseen.
  • Keittiöjäte kanoille, tai bioastian kautta kompostiin.
  • Paristot, metallit, lasit, muovit, ongelmajätteet, sytykkeeksi kelpaamattomat pahvit ja lehdet asianmukaisiin kierrätyspisteisiin.
  • Toistan tässä kohdassa vielä sen ruokahävikin; STOP!
  • Kissanhiekka-asiaan perehtyminen ja sen korvaaminen ympäristöystävällisemmäksi.
  • Ei enää yhtään vaippaa kaatikselle!

Huomio: Enää yökäytössä olevan kertakäyttövaipan korvaaminen kestovaipaksi on sallittua, mikäli kirpparilta hankitut 2 x 0,50 euron kestovaippaa sopivat pienimmälle. Ellei, muita ei hankita enää tässä kohtaa, vaan opetellaan kertarytinällä kokokuivaksi. Tai ainakin yritetään. Ja ainakin siihen saakka, kunnes tulee kolmas aamu kun kaikki lakanat menee vaihtoon, tai pyykkäri on ylikuormitettu.

Toteutuma:

Miehen tytär käytti kestovaippaa tasan kahdesti ja oppi sitten kuivaksi. Se meni paremmin kuin hyvin! Myös kierrätys, etenkin muovin kierrätys sujui yli odotusten. Jäteauto tyhjensi ennen 240 litraisen piharoskiksen kerran kuussa, kierrätykseen panostamalla roskis täyttyi puolet hitaammin eikä tyhnennystä tarvittu enää kuin joka toinen kuukausi.

Etenkin muovin kierrättäminen vähensi syntynyttä jätekuormaa merkittävästi. Alkuun tuntui että muoveja piti viedä kierrätykseen useammin kuin roskapussia roskikseen. Toki roskiksen hitaaseen täyttymiseen vaikutti osaltaan myös ruokahävikin minimoiminen ja sen hyödyntäminen kanojen ruoaksi, sekä biojätteen erilleen kerääminen ja kompostoiminen.

Kissat saivat kokeiltavakseen ympäristöystävällisempää pellettiä, mutta riittävän usean lattioiden luuttuamiskerran jälkeen palasimme kissanhiekkaan. Kevät, kesä ja syksy menivät tosin tältäkin osin mukavasti, sillä kissat viihtyivät enimmäkseen ulkona ja tekivät tarpeitaan sisäastiaan aika vähän.

Vesi ja sähkö

  • Ei lotrata turhaan.
  • Puukiukaan vesisäiliö tehokkaampaan käyttöön peseytymisessä.
  • Kokkaus siirtyy suurimmalta osin sähköttömäksi, kun käytössä on (etenkin nyt talvella) ilahduttavat leivinuuni ja hella.
  • Onkohan torpan jokainen valo ja sähkölaite varmasti koko ajan päällä?
  • Jokainen laturi turhaan seinässä ja ulkovalot valaisemassa myös päivällä? Tässä on skarppaamisen paikka.

Huomio: Lämpötilan laskua ei vanhassa puulämmitteisessä talossa ole tarvetta tehdä. Sähkölämmitteisessä asunnossa kannattaa miettiä pärjäisikö lämpötilan lisäämisen sijasta vaatteiden lisäämisellä?

Toteutuma:

Ensimmäisen puoli vuotta olimme tosi tarkkana veden käytöstä. Joka toinen viikko lasten ollessa toisissa kodeissa, peseydyimme miehen kanssa kiukaan vesisäiliön lämmintä vettä hyödyntäen. Suihkun sijaan pesin itseni useinmiten kauhalla ja peseytymiseen riitti 5-10 kauhallista, riippuen käytinkö shampoota vai en. Miehellä riitti muutama kauhallinen. Lapset innostuivat kauhasta niin kovasti, että yhä edelleen he peseytyvät valuvan suihkun sijaan mielummin kauhan kanssa. Tapa jäi hauskasti elämään. 🙂

Ruoka valmistui viime talven pääosin keittiön puuhellalla ja leivinuunissa. Tämä näkyi myös sähkölaskussa, sillä viime vuoden sähkön kulutus oli pienempi kuin edellisvuoden. Turhia sähkölaitteita emme kokeneet tarpeelliseksi karsia, sillä meillä ei ole astianpesukonetta, mikroa eikä kahvinkeitintä, vaan tiskit tiskaantuvat käsipelissä, ruoka lämpiää hellalla ja meillä tarjotaan kahvinjuojille vanhaan kunnon pannukahvia pannussa keittäen. Sauna lämpeää puilla, samoin koti ja käyttövesi. Televisiota emme katso ja ainoa televisio löytyykin yläkerrasta lasten huoneesta toimien pelipäivinä pelikäytössä.

Suurimmat sähkösyöpöt ovatkin sähköllä pyörivät pannuhuoneen pumput, jääkaappi, pakastimet, sähköliesi ja -uuni, pyykinpesukone, työkäytössä olevat tietokoneet ja talviaikaan kanalan lämmitys. Kesällä oli tarkoitus laittaa aurinkopaneelit, mutta paneelit odottavat asennusta tulevaan kesään. Näin oltaisi hiukan omavaraisempia myös käyttösähkön suhteen.

Pidin kirjaa pyykin pesusta. Ensimmäisen puolen vuoden aikana pesin pyykkiä yhteensä 143 koneellista ja kerran kone pyöri tyhjänä puhdistavan pesun verran. Seuraavalla puolivuotisella otin tavoitteeksi pyykin vähentämisen sillä ajatuksella, että pestään oikeasti vain likainen pyykki, ei puolipitoista. Vaatteet jotka eivät selkeästi olleet likaisia, raikastuivat tuulettamalla. Pyykkikone pyöri heinäkuusta joulukuun loppuun 115 kertaa. Koko vuoden aikana pesin pyykkiä yhteensä 258 koneellista.

Hygieenia, kemikaalit ja kosmetiikka

  • Hygieeniatuotteet luonnonmukaisimmiksi, mietitään myös mistä voitaisi luopua kokonaan?
  • Kemikaalit luonnonmukaisimmiksi. Mietitään myös pesuaineiden kohdalla mitä voisimme kenties jättää ylimääräisinä pois.
  • Kosmetiikka luonnonmukaisemmaksi. Jos on tarve. Sillä mietin KUINKA tärkeää se meikki oikeastaan on?
  • Korvataan keittiö-, nenänniisto- ym. paperi pestäviin kankaisiin liinoihin.

Porsaanreikä: WC-paperi saa jäädä, kunhan se on keltaista, muista kierrätetyistä papereista valmistettua wc-paperia. Takapuoli puhdistunee yhtä hyvin kuin Lambiin.

Toteutuma:

Wc-paperi oli ja on yhä keltaista. 😀 Tämä on eräänlainen saavutus, sillä yksi turhamaisuuden huipuistani on vuosikausia ollut pehmeä wc-paperi. Pehmeälle se keltainenkin nyt tuntuu. Mutta wc-paperi sai siis jäädä, vaikka kaikki muu paperin käyttö meillä lopetettiinkin. Talouspaperi korvattiin pestävillä käsien- ja suunpyyhkimisräteillä ja nenäliinat kankaisilla pestävillä nenäliinoilla.

Kemikaaleja käytimme jo ennestään vähän, joten suurimmaksi osaksi kemikaalien vähennys tapahtui kosmetiikkatuotteissa. Opettelin sietämään sohottavia hiuksia ilman hiuslakkaa ja olemaan suurimmaksi osaksi meikittä myös ihmisten ilmoilla liikkuessa. Hygieniatuotteet hankittiin ekologisina versioina ja mm. hammaspesussa käytin mieheni kanssa osittain itse tehtyä hammastahnaa.

Palasaippuoihin siirtyminen kaikissa nyt käytössä olevista nestemäisistä saippuoista (käsisaippua, shampoo ja tiskiaine) on lähiviikkojen ja kuukausien tavoitteena, kunhan entiset jo hankitut saippuat ja pesuaineet on käytetty ensin loppuun.

Kuluttaminen

  • Älä osta uutta, ellei ole aivan pakko.
  • Suosi kierrätettyjä asioita kuten ennenkin, mutta näe tänä vuonna enemmän vaivaa löytääksesi etsimäsi.
  • Anna aineettomia tai kierrätettyjä lahjoja. Kuka voisi loukkaantua maapallon pelastamisesta?
  • Hyödynnä asiat ja esineet loppuun saakka, keksi uusia käyttökohteita.
  • Älä hanki KonMari-kirjaa edes kirjastosta, mutta käännä tänä vuonna kirpparineuroosissa kuluttaminen ansaitsemiseksi.
  • Turha autoilu jätetään pois.
  • Mielikuvituksessani kaikesta tästä säästyvä raha laitetaan säästöön odottamaan vuotta 2018, jolloin koko (toivottavasti) ekoistuneempi perhe saa yhteiskiitoksen projektista Ekompi Vuosi 2017 jossakin muodossa.

Porsaanreikä: Jos hankinta edistää ekologisuutta tai omavaraisuutta, sitä ei olisi aivanaivan pakko hankkia, mutta jos hankinta säästäisi työtä ja aikaa, eikä sitä löytyisi tai olisi kannattavaa ostaa käytettynä, voimme neuvotella hankinnan uutena ostamisesta. (Voisikohan tällä lauseella päästä porsaanreikien laatijaksi?)

Toteutuma:

Pidättäydyin netti- ja livekirppareista alkuun kokonaan. Kunnes itsehillintäni ei enää pitänyt. Hankittiin pääosin kaikki käytettynä, lukuunottamatta esimerkiksi kaupunkitoimiston kalusteita. Sorruin todellakin ei-välttämättömiin asioihin niin monesti, etten lopulta viitsinyt pitää enää syntilistaa hankkimistani esineistä ja asioista. Mitä voin sanoa? Olen vanhan tavaran keräilijä. Horoskoopiltani härkä, joka rakastaa kaikkea kaunista. No okei, materialisti. Siinäs kuulitte. Mutta uutena hankimme asioita tosi vähän, jopa lasten syntymäpäivä- ja joululahjojen kohdalla. Tai lahjojen ylipäätään. Suosimme suunnitelman mukaisesti aineettomia, kierrätettyjä ja itse tehtyjä lahjoja.

En KonMarittanut, mutta myin ylimääräistä tavaraa aika kasan ja ansaitsin ihan mukavasti extraa. Hankinnat huomioonottaen menin silti miinukselle. Ilahduttavaa kuitenkin on, miten monet asiat, kuten melkolailla tarpeelliset äitiysvaatteet, löytyvät kyllä edullisemmin ja ympäristöystävällisemmin käytettyinä, kun viitsii vaivautua etsimään.

Olemmekin mieheni kanssa usein puhuneet siitä, miten turhaa ja tarpeetonta on ostaa kalliilla rahalla uutta, kun esimerkiksi vauvan vaunut, sitteri ja turvakaukalo maksoivat käytettyinä (ja siistikuntoisina) yhteensä vain 33 euroa. KYLLÄ. Vaunut 20 euroa, kaukalo telakalla 8 euroa ja sitteri 5 euroa. Olisihan sitä voinut tietysti mennä lastentarvikeliikkeeseen ja ostaa yli 300 euron vaunut, mutta jotenkin uskon mini-ihmisen nukkuvan hankituissa menopeleissään ulkosalla ihan yhtä makeasti kuin upouusissa kärryissäkin. 😉

Tavaroita emme heittäneet juurikaan roskiin, vaan ne päätyivät toimittamaan jossakin muodossa jonkin muun asian virkaa. Autoilla meidän on pakko, sillä asumme syrjässä eikä julkisia liikenneyhteyksiä ole. Emme juurikaan matkustaneet. Kesälomalla suosimme lähimatkailua omilla hoodeilla ja lasten pidempi kesälomareissu hoitui isovanhempien kanssa asuntovaunuillen Puuhamaahan.

Rahaa jäi sukan varteen. Vaikka tulot eivät suurentuneet eikä siihen edes pyritty, pienemmillä menoilla saimme aikaan aikamoisen säästön. Ylimääräinen raha ohjautui talolainan maksuun ja taitaakin olla niin, että tänä vuonna saamme katsella torpan ja tontin jokaista nurkkaa sillä ajatuksella, että ne ovat kokonaan meidän omat. Tämä on koko perheen yhteinen palkinto yhteisestä rutistuksesta. Velaton, omavaraisempi elämä on taas lähempänä. Mitä vähemmän aikaa palkkatöille tarvitsee uhrata, sitä enemmän aikaa on perheelle ja niille asioille joita todella haluaa tehdä. Se, miten reilu kaksi vuotta sitten talolainan ottaneet ja maalle muuttaneet pienyrittäjät ovat saaneet talovelan pian kokonaan maksetuksi ilman suurensuuria tuloja, on toisen postauksen paikka. Mutta siihen palataan vielä.

Mitä jäi käteen?

Kokonaisuutena olen hyvin tyytyväinen kuluneeseen vuoteen, vaikkakin blogilla en tavoittanut aivan sitä mitä toivoin. Tarkoituksenani oli pitää päiväkirjaa Ekomman vuoden haasteista, onnistumisista ja epäonnistumisista, mutta päädyin enimmäkseen pohtimaan ja kirjoittelemaan asiapostauksia. Mutta ei se mitään. Kaikki kirjoitetut asiat liittyivät kuitenkin kiinteästi niihin asioihin, jotka tulivat pohdittavaksi kuluneen vuoden aikana.

Vaikka olin jo aikamoinen hippiäinen ennen viime vuotta, viime vuosi näytti sen, että tätä minä haluan, näin me tahdomme elää. Luontoa kunnioittaen, parempaan pyrkien. Sillä tiellä aiomme jatkaa edelleen tänäkin vuonna ja monina seuraavina.

PS. Vaikka vuosi jo vaihtui, en ole vieläkään syönyt yhtään berliininmunkkia!

Comments

  1. Eksyin blogiisi monien mutkien kautta.
    Todella mielenkiintoisia postauksia! Tänne palaan ajan kanssa uudelleen.
    Itse olen ekologisissa jutuissa alkutaipaleella, uusia vinkkejä on kiva saada!

    T. Sumi

  2. Moi! Löysin tämän blogin tänään ja löysin paljon mielenkiintoista luettavaa Olen alkanut vasta viime aikoina alkanut elää ekologisemmin. Olen pohtinut elämäntapaani ja hyvinvointia ja sitä kautta myös kulutustapojani. Pienillä muutoksilla pyrin koko ajan ekologisempaan, parempaan elämään ja tämä blogi onkin hyvä tuki alkutaipaleelle! Kiitos! ☺

    1. Hei! Kiitos paljon palautteestasi, mukava kuulla että löysit luettavaa. 🙂 Pienin askelin etenen itsekkin, mutta juuri niillä pienillä muutoksilla voikin olla eniten merkitystä. Iloa ja valoa kevääseesi, sekä paljon mahtavia oivalluksia ekologisemmalla polullasi! ❤

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *