Minä olen Katja, maalaistunut pikkukaupungin tyttö, joka havahtui 30-vuotiaana huomaamaan elävänsä yli luonnonvarojen. Minä, aviomieheni, viisi vuoroviikoin luonamme asuvaa lasta ja yhteinen Eko(mpi)vauvamme pyrimme elämään pienellä maatilallamme ekologisemmin ja omavaraisemmin pieni askel kerrallaan. Jotta sädekehäni ei pääsisi loistamaan liikaa, kerrottakoon että ennen äitiyslomaani työskentelin kaupallisella alalla houkutellen muita ihmisiä ostamaan.

Pohdiskelin maaliskuun puolella tulevaa pääsiäistä ja ratkaisua jätteettömämpiin suklaamuniin ja pääsiäisherkkuihin, jotka olisivat lasten mieleen. Vaikka olenkin aikamoinen tavarahamsteri ja kirppariaarteiden metsästäjä, kausiluontoiset kodin koristukset jäävät minulta useinmiten hankkimatta. Tiensä ne kuitenkin meille aina jostain löytävät ja jos suinkin ennätän juhlapyhiin mukaan, laitan jokusen tipusen tai tontun esille.

Saatan olla haka hössöttämään, mutta en juhlapyhien suhteen. Ekomman vuoden entistä ekommat valinnat sulkevat myös ihanasti pois hössötyksen tarvetta, sillä ekologisemmat valinnat ovat yleensä ne yksinkertaisimmalla tavalla toteutetut asiat.

Ekommat pääsiäisvalinnat

Pääsiäisherkut

Lukuisista ääneen lausutuista haaveista ja toiveista huolimatta meillä ei laiduntilojen puutteen vuoksi ole lampaita. Perinteisestä pääsiäismenusta poiketen pöydästä jäi lammas uupumaan, sekä oikeastaan koko juhlavampi ruoka. Perhe toivoi pitsaa ja sitähän meillä sitten antaumuksella syötiin. Itse tehtynä tietysti ja mahdollisimman ekologisia raaka-aineita, kuten kasvikset, käyttäen.

Pääsiäisen leipomukset mietityttivät, mutta päätin mennä taannoisten syntymäpäivien minimalistisella teemalla ja ajatuksella käyttää niitä aineksia jotka löytyvät jo kaapista. Jotakin tavallisesta poikkeavaa tahdoin tehdä, vaikka olisihan se pääsiäinen tullut ilman jauhopeukalointiakin.

Kaapista löytyi jokunen persikkapurkki, joten yksi niistä päätyi piiraaseen. Pääsiäispöytä sai piiraan lisäksi kaveriksi juustotikkuja ja myslinakaleita, joiden piti olla patukoita, mutta toisin kävi. Olenhan maininnut ettei minulle jaettu pullantuoksua ominaisuuksien jaossa? Nakaleita tai patukoita, suht terveellisiä naposteltavia lapsille ja hyvin maistuivat. Ainoat ainesosat joita jouduin hankkimaan, olivat juusto, maapähkinävoi ja mysli. Kaikkia niitä sai onneksi ekologisempinakin vaihtoehtoina hankittua.

Suklaamunien kanssa kävi tänä vuonna niin, että päädyin ankaran mietinnän jälkeen kotimaisiin käsintehtyihin Fazerin Mignon muniin.

Silläkin uhalla, että Mignon munien kuoret ovat peräisin 63 %:sti virikehäkkikanaloista, 32 %:sti lattiakanaloista ja vain 5 %:sti luomukanaloista. Muita suklaamunia tai pääsiäisnamuja meille ei ostettu.

Virpominen

Meillä ei ole koskaan ollut virpomisperinnettä, osittain koska minä koen sen olevan melko turhaa ja ”lisää minulle kaikkea” mentaliteettia tukevaa, mutta suurilta osin täysin lasten omasta halusta. Olen ollut tuputtamatta omia mielipiteitäni asiaan ja rohkaissut lapsia virpomaan. Vastarintaa ja haluttomuutta havaitessani en ole lähtenyt tenavia pakottamaankaan. Ja mitäpä suotta. Meillä ei siis virvota ja jos virvotaan, yleensä vain isovanhemmat.

Lapset koristelivat pajunoksia päiväkodissa ja kouluissaan, sekä mummin ja ukin luona. Koska oksien koristelu hoituu lasten niin halutessa muualla, en ole koskaan hankkinut kotiin materiaaleja oksien koristeluun. Tämäkään pääsiäiseen vahvasti liittyvä asia ei ole koskaan ollut meillä perinteenä, joten Ekomman vuoden ekompia valintoja tehdessä melko turhien koristeiden suhteen ei tarvinnut tehdä normaalista poikkeavia päätöksiä. Karu faktahan on, että lähes kaikki oksat päätyvät koristeineen roskiin ja jätevuoriin, kun pääsiäinen on ohi.

Pääsiäisen ekopaasto

Pääsiäinen piti sisällään myös pääsiäisen ekopaaston, johon nappasin vinkit Ekopaaston paastopolulta. Molemmat omista pääsiäisen ekopaastovinkeistä, kierrättäminen ja hiljentyminen, toteutuivat.

Tavarainventaarion ohella hiljennyin luonnon äärellä. Luonto jos mikä hoitaa ihmistä kokonaisvaltaisesti niin henkisesti kuin fyysisestikkin, ja sen rentouttava ja mielen tyhjentävä vaikutus kantaa vielä alkaneen arjen pyörteissäkin.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *