Minä olen Katja, maalaistunut pikkukaupungin tyttö, joka havahtui 30-vuotiaana huomaamaan elävänsä yli luonnonvarojen. Minä, aviomieheni, viisi vuoroviikoin luonamme asuvaa lasta ja yhteinen Eko(mpi)vauvamme pyrimme elämään pienellä maatilallamme ekologisemmin ja omavaraisemmin pieni askel kerrallaan. Jotta sädekehäni ei pääsisi loistamaan liikaa, kerrottakoon että ennen äitiyslomaani työskentelin kaupallisella alalla houkutellen muita ihmisiä ostamaan.

Vuosi sitten näihin aikoihin huokaisin helpottuneena: ”Vielä vuosi aikaa siihen, kun esikoinen lopettaa ala-asteen”. Vaan nyt se vuosi on kulunut, jotenkin salakavalasti hurahtanut ohitse. Esikoinen päättää lauantaina kuudennen luokan ja hyvästelee suurimman osan luokkakavereitaan, tutun pienen koulun ja opettajat. Samalla päättyy kolmasluokkalaisen ja ekaluokkalaisen vuoden aherrus ja hoitolainen vaihtaa syksyn tullen toiseen paikkaan esikouluun. Liikutuksella ei mahda olla rajaa, kun ensimmäinen kevätjuhla on edessä tänään. Siellä teini-ikään yltänyt nuorukaiseni esittää Tuhkimo-sadun prinssiä ja kolmasluokkalainen laulaa. Huoh.

Liikutuksen ohella on aika myös kiitoksen. Monelle vanhemmalle joka keväinen opettajien ja hoitotätien muistaminen aiheuttaa päänvaivaa, mitä sitä taas kerran veisi? Kuulun itse siihen porukkaan, jonka mielestä on kiva muistaa kasvatusalan rautaisia ammattilaisia jollakin tavoin, etenkin nyt kun pojista vanhin ja nuorin jatkaavat uusiin tuuliin.

Ekologinen lahja

Viime vuonna vein ensimmäistä kertaa koskaan ekologisemmat lahjat opettajille ja esikoulun päättävän poikasen hoitajille, sekä esikoulun opettajalle. Nimittäin itse kasvatetut paprikan taimet. Idea tuntui hyvälle. Hyötykasvi, melko helppohoitoinenkin vielä, josta olisi iloa koko kesän ajan! Lahja oli myös edullinen, sillä kaikki taimet oli kasvatettu edelliskesänä kasvatettujen paprikoiden siemenistä, eikä siis vaatinut paljoakaan rahaa, vaan aikaa ja viitseliäisyyttä. Ruukkuina toimi kaupasta ilmaiseksi saadut kukkasankot, joten ainoa rahallinen kustannus tuli mullasta ja lannoitteesta.

Ojentaessa paprikan taimia, katselin mahtavia kukkapuskia joiden rinnalla taimet tuntuivat kovin vaatimattomille. Muistan vähän epäröineeni, olikohan tämä sittenkään hyvä idea. Eihän meissä kaikissa suinkaan asu viherpeukaloa tai kasvisten ystävää. Hoitotädit olivat kuitenkin aivan haltioissaan. Niin iloisia, että meitä kiiteltiin asiasta vielä syksylläkin. Oli hauska kuulla jälkikäteen kenen paprikan taimesta oli tullut minkäkinmoista satoa.

Myös eräs opettajista otti yhteyttä vielä jälkikäteen ja kiitti liikuttuneena. Tuli tosi hyvä mieli. Ilo oli siis moninkertainen.

Tänä vuonna oli tarkoitus kasvattaa opettajille ja hoitotädeille tomaatin taimet, mutta kylmä kevät on ollut pienoinen haaste taimikasvatuksessa. ”Rakennetaan kerralla iso kasvihuone” osoittautui näin kylmän kevään aikana huonoksi ajatukseksi, sillä kasvihuoneessa ei ole rakennettua lämmitysjärjestelmää ja sisältä kodista loppuu pinta-ala. Etenkin tomaatin taimet vaativat tilaa. Ja lämpöä.

Tomaatin taimet eivät ole tänä vuonna mitään huippuhyviä ja jämköitä, mutta onneksi tuli kylvettyä reilusti sitä paprikaakin. Taimilahjuksilla mennään siis tänäkin vuonna. Pienenä lisänä laitan paketteihin mukaan itse tehdyt kortit, sekä ekologiset pestävät  ja kestävät tiskirätit, jotka hankin eräältä käsityöläiseltä. Täysin aineettomia lahjat eivät siis ole, mutta ekologisia ja (toivottavasti) tarpeellisia ainakin. Joukossa on myös miesopettaja, jolle tällainen kiitos käy mielestäni myös oikein hyvin.

Aineettomien lahjojen hyödyt

Oletko koskaan saanut lahjaa jota et tarvinnut tai josta et pitänyt? Entä oletko koskaan säilönyt saamasi lahjan kaapin perukoille, vienyt sen kierrätykseen tai antanut eteenpäin? Minä olen. Lahjojen ei välttämättä tarvitse olla tavaraa. Aineettomilla lahjoilla on monia hyviä puolia:

  • Aineettomat lahjat eivät jää viemään tilaa turhaan.
  • Aineettomat lahjat eivät päädy kiertoon, kierrätykseen tai jätteeksi.
  • Aineettomien lahjojen valmistukseen, pakkaamiseen ja kuljettamiseen ei ole käytetty luonnonvaroja.
  • Aineeton lahja on paitsi ekologinen, usein myös edullinen kustannuksillaan.
  • Aineettomat lahjat ilostuttavat taatusti saajaansa monin verroin enemmän kuin lähikaupan kukkapuska tai sisustusliikkeen koristekrääsä.
  • Aineeton lahja kertoo saajalleen enemmän kuin tuhat sanaa; sen eteen on käyttetty kekseliäisyyttä, vaivaa ja usein myös hiukan enemmän aikaa.
  • Aineettomia lahjoja on helpompaa antaa tarpeeseen. Esimerkiksi lastenhoitoapu, ikkunanpesu tai yhteinen illanvietto voivat tulla enemmän kuin tarpeeseen lahjan saajalle.

Aineettomat lahjat

Aineettomat lahjat eivät kuormita maapalloa ja usein niistä on enemmän iloa. Vain mielikuvitus on rajana;

  • Olisiko ystäväsi ehkä vapaaillan tarpeessa ja voisit tarjoutua lapsenvahdiksi?
  • Entä jos anoppi saisikin puhtaat matot pesemättä niitä itse?
  • Voisiko aineeton lahja miehelle olla selkähieronta?
  • Entä ilostuisiko isä jos tarjoutuisit polttopuutalkoisiin tai putsaamaan räystäät?
  • Ehkäpä mummu ilostuisi kotikutoisesta kasvonaamiosta ja jalkakylvystä? Tai yhteisestä retkestä lähimpään kesäteatteriin?
  • Mitä jos lahjoittaisit yhteisen lenkkeilyhetken kerran viikossa?
  • Entä omaatko jonkin taidon kuten neulomisen, valokuvaamisen, piirtämisen tai jauhopeukalon? Voisitko hyödyntää omaa taitoasi?
  • Ehkä jokin täysin uusi tai erilainen juttu kuten meditaatiohetki, metsäretki laavulle tai museokäynti yhdessä Sinun kanssasi saisi hymyn lahjan saajan huulille?

Jos kaipaat lisää vinkkejä aineettomien lahjojen antamiseen, kurkkaa annajotainmuuta.fi!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *