Minä olen Katja, maalaistunut pikkukaupungin tyttö, joka havahtui 30-vuotiaana huomaamaan elävänsä yli luonnonvarojen. Minä, aviomieheni, viisi vuoroviikoin luonamme asuvaa lasta ja yhteinen Eko(mpi)vauvamme pyrimme elämään pienellä maatilallamme ekologisemmin ja omavaraisemmin pieni askel kerrallaan. Jotta sädekehäni ei pääsisi loistamaan liikaa, kerrottakoon että ennen äitiyslomaani työskentelin kaupallisella alalla houkutellen muita ihmisiä ostamaan.

Maapallon hätä

Törmäsin äiti-hommien ja töiden täyteisellä viime viikolla muutamaan huolestuttavaan asiaan, joita olivat meitä kohdanneet kolmas perättäinen historian lämpimin vuosi, sään vaikutus ruokaan, muoviin hautautuvan Intian myöhäinen reagointi, Lontoon koko vuoden ilmansaasterajan rikkominen vain viidessä päivässä ja ennakkoluulot siitä, voiko yksi ihminen vaikuttaa omilla teoillaan ja valinnoillaan.

Ensinnäkin: JÄRKYTTÄVÄÄ! Ilmasto lämpenee vuosi vuodelta, ruoan tuotanto on vaakalaudalla, maapallo hukkuu jätteeseen, puhdas ilma loppuu ja kaiken tämän annetaan tapahtua vain koska ”suurin syyllinen on joku toinen kun minä, sitäpaitsi eihän yksi ihminen näille voi yhtään mitään”. Todellako?

Toiseksi: Nyt on aika herätä! Kukaan meistä ei voi kohauttaa olkiaan ja jatkaa matkaansa reagoimatta. Ei enää! Vaikka kissavideot on kivempia kuin mieltä järkyttävät uutiset maailman tilasta, media ryöppyyttää minä-keskeisyyttä ja arki nyt vaan on niin rankkaa että väliä on vain jääkaapilla ja sohvalla, on meidän pakko katsoa totuutta silmiin ja todeta että nyt on aika kääriä hihat ja tehdä jotain.

Kolmanneksi: Ihan jokainen meistä voi vaikuttaa. Minä voin, sinä voit. Naapurin iäkäs mummokin vielä voi. Ja tiedätkö missä ne isoimmat muutokset piilee? Tulevaisuudessa. Ja meissä.

Vaikka yksi ihminen on ilmaa saastuttavan ja luonnonvaroja syövän suuryrityksen rinnalla lähes mitättömän kokoinen, voima ja muutos piilee meissä yksilöissä. Yksikään tehdas ei pyöri ilman ihmistä ja ostovoimaa. Kun yksilöt alkavat muuttua, kysyntä muuttaa muotoaan ja tarjonta muuttuu.

Huomaatko? Valinnoilla on väliä.

Puhdas ilma voi loppua. Vesi voi loppua. Ruoka voi loppua. Luonto kuolee, eläimet kuolee. Mitä jää jäljelle? Ei mitään. Ja tämä ei ole enää mielikuvitusta, se on totista totta. Sitä tapahtuu parasta aikaa. Niin makaa kun petaa.

Pissavaippahätä

Mitä enemmän avaan silmiäni maailmalle jossa elämme, sitä enemmän haluan muuttua ja muuttaa. Niinpä päätin lopettaa kertakäyttövaippojen käyttämisen perheen pienimmällä. (Kerrottakoon, että biologisten lasteni kanssa olen ollut innokas kestovaippailija terveydellisistä, ekologisista ja taloudellisista syistä, mutta miehen tyttären kohdalla ajattelin kestovaippa-asiaa vasta viime vuoden lopussa.) Nyt oli aika unohtaa helppous ja katsoa vaippajätevuorta silmästä silmään.

Yle tietää kertoa näin:

  • Yksi lapsi käyttää keskiverrollisesti viisi vaippaa päivässä, joka tekee 1800 vaippaa vuodessa.
  • Lapsi ehtii käyttää arviolta noin 5000-8000 vaippaa ennen täysin kuivaksi oppimista.
  • Yhden lapsen vaippajätemäärä on noin 1,5 tonnia.
  • Kertakäyttöisen vaipan maatuminen vie 300-500 vuotta.

Kestovaippojen hyödyt:

Kestovaipat ovat taloudellisia, tullen edullisemmaksi jo yhdellä lapsella käytettynä, saati useammalla. Edullisimmillaan yhden lapsen vaippakuluiksi jää 120 euroa, kun taas kertakäyttövaippojen ostaminen verottaa lompakkoa noin 1000-1700 euroa. Vaikka ostaisit markkinoiden parhaat kestovaipat, kestovaippakulut jää kertakäyttövaippoja pienemmiksi. Toisen lapsen käyttäessä samoja kestovaippoja, vaippakustannuksia kertyy vain vaippojen pesusta. Voit myös ommella kestovaippoja itse.

Kestovaipat ovat terveellisempiä niiden paremman hengittävyyden vuoksi. Iho ei hikoile samalla tavalla kuin kertäkäyttövaipoissa, eikä kestovaipoissa ole allergiaa aiheuttavia aineita samoin kuin kertakäyttövaipoissa. Kestovaipat nopeuttavat usein myös potalle oppimista, tämän voin täysin allekirjoittaa omien kokemuksieni kautta.

Kestovaipat ovat ekologisempia, sillä niitä ei heitetä pois vaan käytetään uudelleen. Kertakäyttövaippojen maatuminen vie useita satoja vuosia, kertakäyttöisten vaippojen aiheuttaessa kaatopaikoilla turhia metaanipäästöjä. Kestovaippojen käyttö voi pienentää lapsiperheen jätekertymää jopa puolella. 

Luonnonsuojeluliitolla on laskelma siitä, kuinka paljon kertakäyttövaipat ja kestovaipat kuluttavat luonnonvaroja. Vaikkei sinulla olisikaan vaippaikäisiä, kurkkaa se ehdottomasti tästä.

Kestovaippa 1 – kertakäyttövaippa 0

Pienimmän vaippatarve painottuu onneksi enää vain öihin. Löysin kirpputorilta kaksi sopivaa 0,50 euron vaippaa imuineen, yhteiskustannukseltaan siis 1 euro. Ensimmäisenä iltana kävin pikkuisen kanssa keskustelun joka meni kutakuinkin näin:

Minä: Katso miten kivat yöpikkarit. Kokeillaanko näitä seuraavat neljä yötä?
Lapsi: Ei.
Minä: No mutta nämä on tosi kivat. Sinä taidatkin jo olla niin iso, ettei vaippoja enää tarvita. Jätetään vaippahommat vauvoille ja laitetaan yöksi nämä tosi kivat yöpikkarit!
Lapsi: Ei. Minä haluan toiset pikkarit.
Minä: Nämähän on oikeat pikkarit, siis tosi kivat, katso nyt. *heilutan kestoa ilmassa jo vähän epätoivoisena*
Lapsi: Hmm… ei.
Minä: Jos nyt laitat nämä hienot yöpikkarit, herätät meidät heti kun pissattaa ja tehdään pissa vessaan, saat nukkua seuraavan yön ihan millä pikkareilla tahansa haluat.

Lopputuloksena yksi yö yöpikkareissa (kestovaipassa), kolme yötä pikkareissa ja saldona vain yksi pissa pissa-alustalla vuorattuun sänkyyn. Meni paremmin kun odotin. Eikun seuraavaa (kertakäyttö)vaipatonta lapsiviikkoa kohti!

Lahjonta toimii aina. Kestovaippa ja tavan pikkarit 1, kertakäyttövaippa 0. Jes!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *