Minä olen Katja, maalaistunut pikkukaupungin tyttö, joka havahtui 30-vuotiaana huomaamaan elävänsä yli luonnonvarojen. Minä, aviomieheni, viisi vuoroviikoin luonamme asuvaa lasta ja yhteinen Eko(mpi)vauvamme pyrimme elämään pienellä maatilallamme ekologisemmin ja omavaraisemmin pieni askel kerrallaan. Jotta sädekehäni ei pääsisi loistamaan liikaa, kerrottakoon että ennen äitiyslomaani työskentelin kaupallisella alalla houkutellen muita ihmisiä ostamaan.

Vietettiin lasten kanssa viikonloppua ainoanan aikeena olla tekemättä juuri mitään sen ihmeellisempää. Ja se oli mahtavaa! En muista, koska viimeksi minulle olisi tullut tunne että on tylsää. Jaksan kyllä muistuttaa lapsia siitä että tylsyys on tervettä, se leppuuttaa aivoja ja päästää mielikuvituksen valloilleen, mutta unohdan liian usein itse heittäytyä tylsyyden tilaan.

Päivällä 10vee laittoi pystyyn oman kesäkioskin, ihka oikeilla herkuilla tietysti. Iltapäivään mennessä kauppias hykerteli tyytyväisenä päivän tuottoihinsa ja perheellä oli mahat (ja sokerikiintiö) täynnä kioskin herkuista.

Tytön kanssa näperreltiin kukkaseppele, josta Neiti Kesäheinä oli kovin onnellinen. Onnelllisia oli ipanat myös retkestä uimarannalle, eikä kukaan näyttänyt pitkää nenää illan grillailullekkaan. Ihana kesäpäivä ihan omissa kotinurkissa, mitään sen ihmeempiä tekemättä.

Toki lapset ovat kyselleet mennäänkö me minnekkään kesälomareissulle. Kesälomareissut eivät ole olleet mikään tapa meillä koskaan, mutta jotain pientä ja erilainen kesälomatekemistä sitä tykkää lapsille kuitenkin keksiä. Huvipuistot ovat aika poissuljettu vaihtoehto tämän kokoiselta perheeltä, sillä pelkkiin rannekkeisiin kuluu jo aika suuri summa. Siihen päälle vielä matkat, ruoat ja mahdollinen yöpyminen, huhheijaa! Ei ole suurperheelle kovin halpa kekka!

Viime kesänä tehtiin pieni reissu Etelä-Suomeen ja piipahdettiin mm. Launeen perhepuistossa (ilmainen) sekä Korkeasaaressa. Launeen puisto on huikean kokoinen paikka, jossa on otettu huominen ihan kaiken ikäiset. Sopii  ison perheen kukkarolle, ja tekemistä sekä ihmeteltävää riitti kaikille.

Launeen perhepuistossa 2016
Korkeasaaressa 2016

Tämän kesän tähän saakka ainoa ”perhereissu” on suuntautunut naapuripitäjille Kuopioon, jonne oli mentävä muutoinkin lapsen tutkimuksien merkeissä. Lapset odottivat kovasti käyntiä Kuopion museoon, josta löytyy mm. metsäneläimiä, luolaihmisiä ja suuri mammutti. Harmillisesti museo oli juuri sinä päivänä suljettu.

Onneksi leikkipuistot, kuten Peikkometsän lähiliikunta-alue Kuopiossa tarjoavat hauskaa ja ilmaista tekemistä ulkosalla, jos museoretki peruuntuu. Keilaaminen taisi kuitenkin viedä voiton sen reissun tekemisistä, etenkin kun aikaa oli runsaasti. Meidän onneksi Rauhalahden keilahallissa sattui olemaan tarjous jolla sai keilata kaksi tuntia yhden hinnalla. Yksi rata riitti siis oikein hyvin eikä se kustantanut kuin 15 euroa. Edullinen huvi näin isolle porukalle.

Kotimatkalla pysähdyttiin vielä Punnitse&Säästä -liikkeeseen, josta löytyi kaikille vähän ekologisemmat herkut viikonlopun herkkupäivälle.

Takaisin menneeseen viikonloppuun. Sunnuntaina teki mieli pienelle retkelle, joten pakkasimme uimavarusteet mukaan ja hyppäsimme autoon (täällä metsien ja peltojen keskellä ei julkiset kulje). Aioimme käydä vierailemassa Virtasalmen kotiseutumuseossa ja katsastamassa kylän uimaranta. Kuinka ollakkaan, kylällä olikin Virtasalmipäivät ja lapsille oli tarjolla mm. poniratsastusta, paloautoon tutustumista, alkusammutusta, ilmapalloja, muurinpohjalettuja ja vaikka mitä! Käytiin me sitä kotiseutumuseotakin ihmettelemässä.

Vilinää ihmeteltyämme siirryimme ihmettelemään uimarantaa. Meidän lapset ovat innokkaita uimaan, joten käynti uimarannalla on aina hittijuttu. Niin myös tälläkin kertaa, joskin innokkuutta lisäsi se, että ranta oli meille uusi tuttavuus.

Virtasalmen uimaranta jatkuu matalana pitkälle.

Virtasalmella on upea kirkko, johon päätimmekin poiketa sisään hetken mielijohteesta. Kirkko on rakennettu vuonna 1978 edellisen kirkon tuhouduttua tulipalossa kaksi vuotta aiemmin. Kirkosta löytyi mm. seinälle tehty taideteos palaneen kirkon kirkonkellosta, sekä valokuvia tulipalosta ja uuden kirkon rakennusvaiheista. Kirkon suunnittelun toisena perusajatuksena oli omalta paikkakunnalta saatavan materiaalin käyttö. Hieno ja ekologinen ajatus!

Virtasalmen kirkko
Virtasalmen kirkko on upea sisältä. Toinen pitkistä seinistä on kokonaan ikkunaa.

Kotimatkalla pysähdyimme vielä matkanvarrella olevaan maatalousmuseoon, jota en harmillisesti löytänyt nyt linkiksi tähän. Mutta ihastelkaa kuvia! Me ainakin ihastelimme vanhoja tavaroita ja tiloja, ja pohdittiin lasten kanssa millaista se elämä onkaan ollut ennen vanhaan. Museo ei ollut ihan perinteinen museo ja esittelykierroksen meille pitikin vanhan koulun toisessa päässä asuva rouva.

 

Toisinaan tienviitan ohi ajaessa on pohdittu että tuollahan meidän pitäisi käydä, mutta ei ole tullut lähdettyä. Nyt tuli. Ajatella, että ihan meidän kotinurkilta löytyi ihmeteltävää koko perheelle parin tunnin ajaksi! Kilometrejä päivän reissulle kertyi n. 30, eli voisi puhua todellisesta lähimatkailusta. Miksi mennä merta edemmäs kalaan, kun omilta kotikonnuiltakin voi löytyä vaikka mitä uutta ja ihmeellistä!

Illalla pistettiin ulkosalla pystyyn vielä lettukestit. Siinä omalla pihalla lettuja mussuttaessa mietittiin miten hieno viikonloppu meillä oli, vaikkei menty kauas tai käytetty paljoa rahaa. Mitä kaikkea voikaan keksiä lapsiperheelle pienellä budjetilla, jopa ilmaiseksi, kun vaan käyttää päätään. Loppujen lopuksi lapsille on tärkeämpää yhteinen aika ja läsnäolevat aikuiset, kuin kalliit kesälomamatkat.

Ei kesäloman tarvitse olla kuluttamista ja huvipuistoja, sillä todellisia elämyksiä löytyy myös lähempää ja halvemmalla. Raha ei tuo onnea kesälomallakaan. 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *