Minä olen Katja, maalaistunut pikkukaupungin tyttö, joka havahtui 30-vuotiaana huomaamaan elävänsä yli luonnonvarojen. Minä, aviomieheni, viisi vuoroviikoin luonamme asuvaa lasta ja yhteinen Eko(mpi)vauvamme pyrimme elämään pienellä maatilallamme ekologisemmin ja omavaraisemmin pieni askel kerrallaan. Jotta sädekehäni ei pääsisi loistamaan liikaa, kerrottakoon että ennen äitiyslomaani työskentelin kaupallisella alalla houkutellen muita ihmisiä ostamaan.

Nyt kun ekomman vuoden uuvahdusta on hoidettu lomailemalla ekommin lasten kanssa, voi ruveta jo vähän jännäilemäään ja asennoitumaan vipinään. Nimittäin tulevaan viikonloppuun ja sukeltamista tuikituntemattomaan!

Talkoolaiseksi festareille

Ekomman vuoden suuntaviivoja miettiessä asetin yhdeksi tavoitteeksi pääsyn festareille niin, että osallistuisin festareihin talkoilemalla. Tällöin ajattelin asian aikalailla vain siltä kannalta, etten näin toimiessa kuluttaisi juurikaan rahaa ja pääsisin toteuttamaan toiveeni festareista sillä periaatteella, että tekisin itse konkreettisesti jotakin oikeuttaakseni osallistumiseni kesärientoihin.

Kun talkoohaku alkoi, laitoin hakemuksen lähikaupungin Kuopion Rockcock festareille. Kuopio Rockcock festivaalit saivat viime vuonna 2016  Ekokompassi tapahtuma -sertifikaatin ja järjestäjät panostivatkin ekologisuuteen enemmän kuin koskaan aiemmin. Jätteiden kierrätys ja lajittelu saivat osakseen aiempaa tarkempaa huomiota, henkilökunta käytti työssään polkupyöriä ja myös festarikansaa kehoitettiin saapumaan paikalle kävellen tai pyöräillen.

Mikä hienointa, festarit järjestettiin 100% tuulivoimaa käyttäen!

Valinta tuntui hyvältä kaikinpuolin. Kuopioon on kohtuu lyhyt matka matkustaa ja majoitus järjestyy ystävän nurkissa. Ekologisempaa omalta kannaltani.

Kuopiorokin talkoohaussa valitsin toivehommakseni siivouksen ja kierrätyksen. Ja kappas, pääsin talkoilemaan oikein unelmahommaan, nimittäin kierrätysneuvontaan! Tämä viikonloppu antaa kuitenkin odottaa itseään vielä loppukuulle. Sen sijaan lähden hakemaan harjoitusta hiukan isommilta festareilta ja hiukan kauemmaksi, joten intoilen siitä tähän postaukseen pikkuisen Kuopiota enemmän. 🙂

Kierrätysneuvontaa Ruissalossa

Olen musiikin suurkuluttaja ja Ruisrockin livekeikkojen nettistalkkaaja, lemppari livekeikat ovat ruissin keikkoja. Minulla on myös mielikuva jostain maagisesta ruissitunnelmasta, jota ei saa muuten kuin sen kokemaan. Haaveenani on ollut päästä kokemaan Ruisrock joskus oikeasti ja Kuopiorokin innoitamana hain talkoolaiseksi myös Ruisrockiin. Jos ei nyt ja näin, niin koska sitten ja miten?

Uskomatonta mutta totta, pääsin myös Ruissaloon opastamaan festarikansaa kierrätyksen saloihin. Olen ihan superintona! Koko viikonloppu ei suinkaan mene pelkästään työntouhussa, vaan pääsen myös nauttimaan festarihumusta ja suosikkiartistieni keikoista ilmaiseksi työpanostani vastaan. Talkoovastaavat ottivat kohdallani keikkatoiveet hienosti huomioon vuoroja suunnitellessa, siitä tosi iso plussa.

Ruisrock on kolmen päivän festivaali, joista kahtena työvuoro on 7,5 tuntia. Jäljelle jää siis koko muu festaripäivä ennen tai jälkeen vuoron, sekä yksi kokonainen päivä jonka voi nauttia festareista asiakkaan roolissa. Mahtavaa! Tänä vuonna kolmen päivän liput maksavat 155 euroa, eli myös tässä mielessä vaihtokauppa omaa tietämystä ja työpanosta vastaan on järkihomma.

Vaikka minulla olisikin ollut yöpaikka tiedossa, halusin päästä kokemaan festaritalkoilun pohjamutia myöten. Talkoolaisille on järjestetty maksuton majoitus joko koululla, tai leirintäalueella. Pääsin koulumajoitukseen ja otin yöpaikan ilolla vastaan. Yhteismajoituksessa tutustuu ihmisiin paremmin, mikä sopii etenkin tällaiselle yksin reissaajalle.

Jokusen talkoolaisen kanssa on muutamia virtuaalisanoja jo tullutkin vaihdettua talkoolaisille tarkoitetun Facebook-ryhmän kautta, sekä siivous & kierrätystiimin omassa Whatsapp-ryhmässä. Helpottavaa tietää, että moni muukin lähtee kokeilemaan festarityöläisen siipiä ensimmäistä kertaa ja yksin ilman tuttuja.

Matkaa kertyy 450 km, joten turha edes yrittää puhua lähimatkailusta. Matka taittuu kuitenkin Turkuun ekologisemmin junalla, sekä Turussa majapaikan ja Ruissalon välillä talkoobussilla, joka kuljettaa talkoolaisia ilmaiseksi alueelle ja takaisin festarien ajan.

Talkoolaisille on järjestetty ruokailu päiville joille vuorot osuvat, sekä pientä purtavaa pitkin päivää talkoolaisten alueella. Nälässä ei siis tarvitse olla. Koulun (jossa majoitun) lähellä näyttäisi olevan useampikin kauppa, josta saanee aamupalatarpeet edullisesti ilman kalliita kahvila-aamupaloja.

Ruisrock ja ympäristö

Ruissalon saari on pääosin luonnonsuojelualuetta ja saaressa pesii myös monia harvinaisia lintuja. Sanomattakin selvää siis, että ympäristön siistinä pitäminen festarien aikana on tosi tärkeä juttu.

Viime kesänä 2016 Ruisrock liittyi Ekokompassi-ympäristöjärjestelmään, joka tarjoaa työkaluja ympäristötyöhön. Esimerkiksi kaikki ruokamyyjät käyttävät maatuvia kertakäyttöastioita, palautettavista tölkeistä maksetaan takaisin euron pantti ja jätteille löytyy alueelta yli sata jäteastiaa. Unohtamatta tietenkään niitä satoja Pidä Saaristo Siistinä ry:n ja Ruisrockin talkoolaisia, jotka antavat oman panoksensa alueen ja sen ympäristön siistinä pitämiseen.

Erityisen innoissani olen siitä, että jätteitä voi lajitella festareilla tosi monipuolisesti. Työpisteeni on kierrätyspiste, josta löytyy oma paikka muoville, metallille, lasille, pahville, kartongille, tölkeille ja pulloille, sekä näiden ulkopuolelle jääville polttokelpoiselle jätteelle ja ongelmajätteelle kuten kemikaalit ja öljyt.

Ympäristötyötä, musiikkia ja uusia kokemuksia, siitä on tuleva viikonloppu tehty!

Ja eikun matkaan!

Jännäämisen lisäksi kotona täytyy hoitaa vielä se pakkaaminen. Kevyesti mutta riittävästi. Helppoa? Tärkeimpiin festarityöläisen varusteisiin kuuluvat ainakin:

  • Hyvät kengät
  • Aurinkosuoja
  • Vesipullo
  • Särkylääke
  •  Sadetakki ja kumisaappaat
  • Hygieniatarvikkeet
  • Lämmin takki illan ja yön viileyteen
  • Majoituksesta riippuen teltta, ilmapatja, makuupussi, oma tyyny jne.
  • Ja se tärkein: iloinen,reipas ja avoin mieli!

Oma pakkaamiseni rajoittuu tällä hetkellä muistilistaan ja pukuhuoneen sohvalle heitettyyn epämääräiseen kasaan. Kun tavarat on näkösällä, on helpompi hahmottaa mitä puuttuu ja mitä on ehkä liikaa. Ainakin ilmapatja on hyvä vielä testata ja sadetakki huuhdella ravasta viime käyttökerran jälkeen.

Tavarakasaa katsellessa lähtö hiukan konkretisoituu. Kahden vuorokauden kuluttua tähän aikaan minä olen jo mukavuusalueeni ulkopuolella, matkalla kohti ihan täysin uutta juttua. Huonoa omatuntoa ympäristön kuormittamisesta matkustamiseni suhteen tuskin tarvitsee tuntea. Festarit järjestetään, roskausta tapahtuu ja juna kulkee vaikken lähtisikään. Lähtemällä pääsen antamaan oman panokseni tärkeänä pitämäni asian äärellä ja saan vastineeksi mielettömiä elämyksiä ja kokemuksia.

Kutkuttavan jännittävää!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *