Minä olen Katja, maalaistunut pikkukaupungin tyttö, joka havahtui 30-vuotiaana huomaamaan elävänsä yli luonnonvarojen. Minä, aviomieheni ja viisi vuoroviikoin luonamme asuvaa lasta pyrimme elämään pienellä maatilallamme ekologisemmin ja omavaraisemmin pieni askel kerrallaan. Jotta sädekehäni ei loistaisi liikaa, kerrottakoon että työskentelen kaupallisella alalla houkutellen muita ihmisiä ostamaan. Kevääksi 2018 odotamme perheeseemme syntyväksi pientä ekovauvaa.

Allergia-, Iho- ja Astmaliiton Tuoksutonta viikkoa vietetään parhaillaan. Tämä teemaviikko on minulle henkilökohtaisesti tärkeä, sillä olen itse yksi niistä joka kolmannesta suomalaisesta, joka kärsii tuoksujen ja hajusteiden aiheuttamista oireista. Lisäksi ekologisemmat valintani ovat vähentäneet tuoksujen ja hajusteiden käyttöä huomattavasti, sillä kemikaalit ovat harvoin hyväksi ympäristölle ja ihmiselle itselleen.

Mitä on hajusteyliherkkyys?

Herkkyys erilaisille tuoksuille ja hajusteille kuuluu ympäristöherkkyyksien joukkoon, mutta sen tarkempaa mekanismia ei vielä kunnolla tunneta. Käsite on syntynyt jo 65 vuotta sitten, joten ihan upouudesta asiasta ei ole kyse. Tiedon lisääntyessä ja tietoisuuden laajentuessa tiedetään yhä useamman suomalaisen kuuluvan hajusteherkkien joukkoon. Mutta mistä herkistyminen erilaisille tuoksuille ja hajusteille sitten oikein johtuu?

Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin tekemä Väestötutkimus tuoksuherkkyydestä kertoo tuoksuherkkyyttä selitettäneen elimistön hyväksymättömille kemiallisille vieraisaineille altistumisella. Herkkyys erilaisille hajusteille ja tuoksuille kuvautuu kaksivaiheisena prosessina: ensimmäiseen vaiheeseen liittyy herkistyminen joko suuren hetkellisen kemikaalialtistuksen myötä tai pitkäaikaisen pienille pitoisuuksille altistumisen kautta, ja toisessa vaiheessa altiste aiheuttaa oireiden laukeamisen jo pieninä pitoisuuksina.

Tuoksuherkkyys sekoitetaan usein hajuseallergiaan, joka aiheuttaa iho-oireita kemikaalien jouduttua iholle. Herkkyys tuoksuille ja hajusteille ei ole allergia, mutta se heikentää terveyden tunnetta voimakkaiden hajujen lähellä, sekä joissakin tapauksissa myös niiden jälkeen hetkellisesti tai pidemmän aikaa.

Aavistelen oman hajusteyliherkkyyden puhkeamisen juontavan juurensa pidempiaikaiseen altistumiseen pienemmille kemikaalimäärille, sillä aloin teini-ikäisenä meikkaamaan, käyttämään deodoranttia, hajuvesiä, hajustettuja voiteita ja hiustenhoitotuotteita, sekä värjäämään hiuksiani säännöllisesti. Käyttämistäni kemikaaleista tuskin missään oli mitään luonnollista.

Ihmekkös tuo, että 15 vuoden kemikaalikuormitus alkoi näkyä, tässä tapauksessa herkistymisen muodossa.

Hajusteherkän ikävät oireet

Hajusteyliherkkä saa erilaisista tuoksuista herkästi joukon ikäviä oireita, jotka pahimmassa tapauksessa rajoittavat elämää. Hajusteyliherkän oireita ovat mm. nenän vuotaminen, erilaiset silmäoireet kuten silmien kuivaminen, polttelu ja vuotaminen, päänsärky, pahoinvointi, yskä, hengitysahdistus, kihelmöinti poskipäissä, kurkun karheus, iho-oireet, niveloireet, huimaus, ahdistus, ärtymys, uupumus, keskittymiskyvyn heikkeneminen ja jopa rytmihäiriöt.

Suurimmat epämiellyttävät hajustepölläykset ja oireiden synnyn aiheuttavat yleisimmin hiki, deodorantit, hajuvedet ja partavedet, hiuslakka ja muut hiustuotteet, voiteet, hajustetut pesuaineet (joista mainittakoon erikseen huuhteluaine), homeen haju, liuottimiet, voimakkaat kukkien tuoksut, pakokaasut, tupakka ja painomusteet.

  • Väestöstämme 10 – 40 % kärsii tuoksuyliherkkyydestä.
  • Naisilla hajusteyliherkkyys on yleisempää kuin miehillä, lapsilla melko harvinaista.
  • Hajusteyliherkkyys on yleisintä keski-ikäisten naisten joukossa.
  • Suurimmalle osalle hajusteherkistä luonnontuoksut eivät aiheuta minkäänlaisia oireita.

Hajusteyliherkän arkea

Se mikä itsestä tuoksuu ihanalta, voi saada toisen ahdistumaan, voimaan pahoin ja lopulta poistumaan samasta tilasta. Itse olen joutunut vaihtamaan kaupassa käytävää voimakkaan hajuveden vuoksi usean kerran, kassajonoa henkeä ahdistavan kellarin hajun takia, laittamaan käytettyinä hankkimiani ja saamiani huuhteluaineelta löyhkääviä tekstiileitä uudelleen kiertoon (jos tuuletus, pesu ja uudelleen tuuletus eivät ole auttaneet), poistumaan rakennuksista ja pinnistelemään ahdistuneena erilaisissa tilaisuuksissa kuten juhlissa, vanhempainilloissa ym. pakollisen ajan hajusteiden laukaistessa oireet. Joskus oireet heikkenevät yhtä matkaa hajustepilven loitontuessa, toisinaan taas oireet voivat kestää loppupäivän.

Myös aviomieheni hajuaisti on terästäytynyt tuoksuttomuutemme myötä. Toin taannoin kassillisen käytettyjä äitiysvaatteita pesuhuoneeseemme odottamaan pesua. Mieheni haistoi vieraan huuhteluaineen tuoksut jo eteisestä ja kysyi mikä meillä oikein käryää. Vartti kassin kanssa samassa talossa (pesuhuoneen oven ollessa kiinni) ja mieheni nenä vuoti koko loppupäivän.

Kiersin lähikaupungin kirpputorit talvikenkien toivossa. Asioin myös sillä kirpputorilla, johon en normaalisti mene, sillä oireeni laukeavat noin viitisen minuuttia rakennukseen astumisen jälkeen. Poikkeus ei ollut tämäkään kerta ja minun piti poistua kirpparilta ennenkun ehdin kiertää sitä loppuun. Silmiä kuivasi ja minua heikotti seuraavan tunnin, mutta päänsäryn ja vuotavan nenän sain seurakseni iltaan saakka.

Eilen poikani kaverit tulivat meille koulun jälkeen. Iltaruokapöydässä istui iloinen, puhelias ja hyvällä ruokahalulla ruokaa suuhunsa haarukoiva lapsikatras, mutta itse sain hädintuskin lautastani tyhjäksi. Toinen poikani kavereista tuoksui niin voimakkaasti huuhteluaineelle, että oireiden ilmaantuessa minun oli vaikea keskittyä syömään. Poikien lähdettyä lasten naulakoiden kohdalla tuoksui koko illan vahvasti se sama huuhteluaine. Mietin jo vakavissani, onko minun tosiaan kannettava omien lasten ulkovaatteet ulos pakkaseen jotta saan leijailemaan jääneen, minulle hyvin epämiellyttävän hajun häviämään kodistamme.

Tiedän olevani onnekas, kun hajusteyliherkkyys ei ole pakottanut lopettamaan opiskelua, vaihtamaan työpaikkaa tai romuttanut koko sosiaalista elämääni. Pahimmassa tapauksessa myös näin voi käydä. Koen hajusteyliherkkyyden kuitenkin rajoittavan elämääni, sillä kyläilen tuoksuvissa paikoissa mieluiten harvemmin, enkä kierrä minua kiinnostavia yleisiä tapahtumia niin innokkaasti kuin ehkä kiertäisin, ellei tuoksut aiheuttaisi oireita. Olen myös kiitollinen ettei minun ole mahdollista käyttää julkista liikennettä syrjäisen asuinpaikkamme vuoksi. Uskoisin päivittäisen julkisten käytön olevan minulle epämieluista hajusteiden vuoksi.

Tämä on hajusteherkän arkea.

Onko hajusteiden käyttö haitallista?

Ihmiset käyttävät useita hajusteita ja luonnolle sekä terveydelle haitallisia synteettisiä kemikaaleja huomaamattaan melkoisen määrän päivän aikana. Otetaanpa esimerkiksi meidän naisten aamurutiinit, joihin kuuluu usein kasvojen ja hampaiden pesu, voiteiden levitys, deodorantin ja hajuveden laitto, hiusten muotoilu ja meikkaus. Siinäpä jo aikamoinen kemikaalikuormitus heti aamusta. Illalla pyykit pyörimään hajustetun pesuaineen ja huuhteluaineen kera, hiusten, vartalon ja kasvojen pesu jopa neljällä erilaisella hajustetulla kemikaalilla, suihkun jälkeen vartalon ja kasvojen rasvaus, unohtamatta hiuksiin jätettävää hoitoainetta ja hampaiden pesua ennen nukkumaan menoa.

Käyttämämme meikit, hajuvedet ja deodorantit, shampoot, voiteet, pesuaineet ja hammastahnat sisältävät usein kemikaaleja jotka ovat ihmiselle haitallisia. Esimerkiksi tavallista markettihammastahnaa ei suositella nieltäväksi sen sisältävien ainesosien vuoksi. Kuitenkin laitamme näitä samoja ainesosia suuhumme ja annamme samojen ainesosien olla kosketuksissa limakalvojemme kanssa. Pesemme pyykit ympäristöä kuormittavilla ja haitalliseksi todetuilla kemikaaleilla ja vedämme samat vaatteet päällemme omaa ja läheistemme ihoa vasten, mutta pois se mielestä, kunhan pyykki tuoksuu hyvältä. Viemäriin huuhtoutuvat mikromuovitkaan tuskin ovat oma ongelmamme, sillä emmehän näe niitä itse omin silmin. Vai onko sittenkin?

Tosiasiassa kaikki mitä hengitämme, kaikki mikä on kosketuksissa meihin ja kaikki mikä päätyy viemäreihin, vaikuttaa meihin. Kemikaalit kulkeutuvat ihmiseen hengitysilman, limakalvojen ja ihokosketuksen myötä, sekä viemärin kautta vesistöihin ja sieltä takaisin ihmiseen. Kemikaalit varastoituvat elimistöön ja säilyvät siellä pitkiäkin aikoja. Itsensä altistaminen synteettisille kemikaaleille voi ennenpitkää muodostua terveyshaitaksi ja esimerkiksi laukaista hajusteyliherkkyyden.

Hajusteiden käytön seurauksista ei kärsi vain hajusteyliherkät, vaan kemikaalit kuormittavat sinua itseäsi, läheisiäsi ja ympäristöäsi. Mitä enemmän hajusteita käytät, sitä sokeammaksi tulet käyttämiäsi hajusteita kohtaan. Hajuaisti on kuin vatsalaukku, se antaa myöten ja mukautuu vastaanotetun määrän mukaiseksi. Kun nenä tottuu hajusteisiin, se turtuu ja hajusteiden käyttöä on helppo lisätä huomaamattaan.

Suurin osa hajusteita käyttävistä eivät tiedä itse kuinka suuri ja miten haitallinen kemikaalimäärä kuuluu heidän päivittäiseen elämään.

Hajusteyliherkkien huomioiminen yleisillä paikoilla

Ymmärrän, että tuoksut kuuluvat elämään. Vaikka kotimme onkin lähes tuoksuton, pidän joistakin tuoksuista ja käytän tuoksuja harkiten itsekkin. Erityistilaisuuksia varten suihkautan pienen määrän lempihajuvettä vaatteeseen, en iholle. Käytän vähäisiä määriä luonnonkosmetiikkaa ja esimerkiksi lahjaksi saamani käsivoide jota käytän lähes päivittäin tiskauksen jälkeen, on hajustettu. Lempituoksujani ovat luonto sateen jälkeen, kasvihuoneen yrttinen tuoksu kesällä, kuiva heinä, kamomillatee ja yllätys yllätys, ruoka. Useimmat luonnontuoksut eivät aiheuta minkäänlaisia oireita, joka onkin hyvin yleistä tuoksuherkille ihmisille.

En tuomitse hajusteita käyttäviä ihmisiä, en todellakaan. Hajusteiden käyttöä ei kenenkään tarvitse lopettaa vasten tahtoaan ja lempparihajuvettä voi suihkauttaa edelleen lähtiessä, kunhan muistaa kohtuuden. Toivoisin ymmärrystä meille jokaiselle, etenkin silloin kun matka käy kohti yleisiä tiloja. Joukossa voi aina olla yksi niistä kolmesta suomalaisesta ihmisestä, jolle hajusteita käyttävän ihmisen läheisyydessä oleminen on fyysisten ja henkisten oireiden vuoksi hankalaa tai jopa mahdotonta.

Hiukan ymmärrystä, empaattisuutta, toisten huomioimista ja vähemmän hajusteita. Oma terveytesi kiittää, ympäristö kiittää ja me hajusteyliherkät kiitämme. 🙂

Aiemmat aiheeseen liittyvät artikkelit:

Testaa tuoksujalanjälkesi

Tuoksutko liikaa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *