Minä olen Katja, maalaistunut pikkukaupungin tyttö, joka havahtui 30-vuotiaana huomaamaan elävänsä yli luonnonvarojen. Minä, aviomieheni, viisi vuoroviikoin luonamme asuvaa lasta ja yhteinen Eko(mpi)vauvamme pyrimme elämään pienellä maatilallamme ekologisemmin ja omavaraisemmin pieni askel kerrallaan. Jotta sädekehäni ei pääsisi loistamaan liikaa, kerrottakoon että ennen äitiyslomaani työskentelin kaupallisella alalla houkutellen muita ihmisiä ostamaan.

Tiesitkö tämän ruokahävikistä?

  • Kun ruoka syystä tai toisesta jää syömättä ja päätyy roskiin tai biojätteeseen, syntyy ruokahävikki.
  • Suomalaiset heittävät 120-160 kg ruokaa hukkaan joka vuosi. Se on 20-30 kg ruokaa per henkilö.
  • Suurin ruokahukkaaja koko elintarvikeketjussa on kotitaloudet, joissa ruokaa joutuu hukkaan puolet enemmän kuin esimerkiksi kaupoissa.
  • Suurimmat syyt pois heitetylle ruoalle ovat ruoan pilaantuminen ja päiväyksen ylittyminen.
  • Molemmat kotitalouden ruokahävikin suurimmat syyt olisivat täysin kotitalouksien ratkaistavissa.
  • Roskiin ei päädy pelkästään ylijäänyttä ruokaa, vaan myös avaamattomia ruokapakkauksia.
  • Itse tehdyn pois heitetyn ruoan osuus kaikesta ruokahävikistä on noin 15%.
  • Suurin syy itse tehdyn ruoan pois heittämiselle on se, että sitä valmistettiin liikaa.
  • Eniten heitetään pois hedelmiä, kasviksia, leipää ja kahvia.
  • Roskiin heitetty ruoka tuo 500 miljoonan euron loven lompakkoihimme joka vuosi.
  • Sitran laskelmien mukaan ottamalla tähdelounaskäytäntö käyttöön kaikkiin Suomen kouluihin, voitaisiin säästää vuodessa noin kaksi miljoonaa ateriaa.
  • Vuoden aikana hukkaan heittämäänsä ruokaa vastaavalla summalla nelihenkinen perhe voisi käydä joko kahdeksan kertaa elokuvissa, kolmesti Linnanmäellä tai kerran yhteisellä kylpylälomalla.
  • Ruoan tuotanto aiheuttaa 25% kulutuksesta aiheutuvista kasvihuonepäästöistä.
  • Ruoan tuotanto on syyllinen myös yli 30%:iin vesistöjä rehevöittävistä päästöistä.
  • Kun ruokaa heitetään pois, ruokahävikin myötä ruoan tuottamisesta, valmistamisesta ja kujettamisesta aiheutuvat kasvihuonepäästöt ovat olleet täysin turhia päästöjä.

Suomalaiset heittävät roskiin kauhistuttavan suuren määrän ruokaa, 20-30 kg henkeä kohden vuosittain. Jo ruoan tuottaminen, sen valmistus, pakkaaminen ja kuljettaminen aiheuttavat melkoisesti päästöjä. Näiden päästöjen lisäksi pois heitetty ruoka (jonka olisi voinut käyttää esimerkiksi pakastamisen avulla vielä uudelleen) aiheuttaa turhaan vielä lisää päästöjä.

Avaamattomien ruokapakkausten pois heittäminen herättää kysymyksen: Kuinka paljon ruokaa, kuinka paljon luonnonvaroja meillä on varaa hukata vain siksi, että ostamme mutta emme käytä? Loppujen lopuksi kyse ei ole kovinkaan suurista teoista, joiden avulla ruokahävikin tuottamia turhia päästöjä voitaisi pienentää.

Miten estää turha ruokahävikki?

  • Tarkista ruoka-aineiden tilanne ennen kauppaan lähtöä.
  • Heittäydy ja valmista ruokaa niistä aineksista joita sinulla on.
  • Tee ostoslista, jotta vältät turhia heräteostoja.
  • Mene kauppaan kylläisenä.
  • Osta vain sen verran, minkä ehdit käyttää.
  • Säilytä ruoka oikein.
  • Tee jääkaappiin Syö minut ensin -rasia tai hylly.
  • Syö helposti pilaantuvat ruoat ensimmäisenä.
  • Tarkista ruoan syömäkelpoisuus maalaisjärjellä haistaen ja maistaen.
  • Älä luota sokeasti ”parasta ennen” -päiväykseen. Ruoka on usein syömäkelpoista vielä ”parasta ennen” -päiväyksen jälkeen, sillä ”parasta ennen” -päiväys tarkoittaa ruoan vähimmäissäilyvyysaikaa, ei sen syömäkelvottomuutta.
  • Syö samaa ruokaa useampi päivä.
  • Hyödynnä tähteet ja keksi tähteeksi jääneestä ruoasta uusi ruoka.
  • Pakasta tähteeksi jääneet ruoat.
  • Kierrätä ja käytä vanhat pakasteet uusien tieltä.
  • Hanki bioastia. Sekajäteastiaa ja kaatopaikkaa oikeampi paikka keittiöjätteelle (kananmunien ja hedelmien kuoret yms.) ja hävikkiruoalle on bioastia tai komposti.

Lähteet: Saasyoda.fi Ruokahävikki Suomessa, K-ruoka.fi 21 faktaa ruokahävikistä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *