Minä olen Katja, maalaistunut pikkukaupungin tyttö, joka havahtui 30-vuotiaana huomaamaan elävänsä yli luonnonvarojen. Minä, aviomieheni, viisi vuoroviikoin luonamme asuvaa lasta ja yhteinen Eko(mpi)vauvamme pyrimme elämään pienellä maatilallamme ekologisemmin ja omavaraisemmin pieni askel kerrallaan. Jotta sädekehäni ei pääsisi loistamaan liikaa, kerrottakoon että ennen äitiyslomaani työskentelin kaupallisella alalla houkutellen muita ihmisiä ostamaan.

Elä, kuolet kumminkin (Lev livet – der går inte i repris, Fredrik Colting, Carl-Johan Gadd, Karin Davidson, 2005) sisältää mummojen ja pappojen viisauksia elämästä. Suosittelen kirjaa lämpimästi, sillä se sisältää monia tähän aikaan sopivia neuvoja heiltä, joilla on elämänkokemusta matkalaukussa jo aimo annos. Kirja on kevyttä luettavaa, mutta herättää ajatuksia ja oivalluksia omastakin elämästä.

Kirja kysyy osuvasti: Entä jos kokonaisen elämänkokemuksen voisi saada yhdellä kertaa tarvitsematta oppia kaikkea vastoinkäymisten kautta? Mummot ja papat kertovat kirjassa mm. näistä aiheista:

Miltä maailma näyttää sadan vuoden kuluttua?

  • En halua olla silloin mukana! Minä sanoisin näin, että 50 vuoden kuluttua pitää satsata paljon resursseja ihan hengissä pysymiseen. On luonnontuhoamista ja myrkkyjä ja yhtä sun toista. Mehän nimittäin teemme juttuja jotka voivat – huomatkaa, voivat tuhota ihmisten geenit. Että sadan vuoden päästä on varmaan aika kovaa! Joku sanoi joskus, että meitä on nyt kuusi kertaa niin paljon maapallolla kuin mikä olisi järkevää. Oli eräs mies nimeltään George Borgström, ruotsalainen, joka jo 40-luvulla kierteli puhumassa siitä, että me emme voi tehdä ihan mitä tahansa luonnonvaroillamme. Häntä kutsuttiin tuomiopäivän profeetaksi, mutta tänään hän on sataprosenttisen oikeassa! Kalat ovat kuolemassa, ilma… ~Valenetin, 77 vuotta

Onko elämässäsi jotain, mitä kadut (että teit tai jätit tekemättä)?

  • Koko elämänsä ajanhan sitä tekee valintoja. Valitsee työn, miehen, talon, ikkunaverhot ja lasten nimet. Kun on sitten vanha ja katsoo taaksepäin kaikkia valintojaan, niin mitä näkee? Niin, silloin näkee elämänsä. ~Britta, 76 vuotta

Jos saisit antaa yhden neuvon nuorile, mikä se olisi?

  • Tiedätkö mikä on vahvin lihas? Uskallus. Se voimistuu mitä enemmän sitä harjoittaa. ~Ragnar, 80 vuotta
  • Minun ainut neuvoni olisi: Älä yritä olla kaikille mieliksi! Se tekee sinut vain onnettomaksi ja estää sinua tekemästä mitä tahdot. Ja sitten yhtäkkiä sinä vain istut täällä ja pelaat bridgeä muiden mummojen kanssa. ~Linnea, 75 vuotta

Mikä on elämässä tärkeintä?

  • Outoa kyllä, ihmiset eivät laita päivittäiselle listalleen kohtaa ”Pidä hauskaa”. Minulle se on aina ollut yksi tärkeimmistä asioista, mitä sitten olenkaan tehnyt. ~Georg, 76 vuotta

Onko sinulla kertoa elämänviisauksia?

  • Avaa silmäsi ja näe kaikki, mikä on hienoa! On niin paljon asioita, jotka ovat ilmaisia! Rakkaus, luonto, mielikuvitus… Kun menee huonosti, mene kävelylle ja kokoa itsesi. ~Amelie, 58 vuotta

Mitä onni on?

  • Sehän on paljon eri asioita. Sitä että istuu rannalla ja katselee lintuja ja pitelee pientä lapsenlasta sylissä. Se voi olla paljon eri asioita, useinmiten pieniä juttuja. ~Elvira 75 vuotta

Miten tulee onnelliseksi?

  • Pitää löytää tasapaino hiljaisuudesta. Nykyään on liian paljon meteliä ja hälinää. Katsokaa puita, kukkia ja ruohoa, kuinka ne kasvavat hiljaisuudessa. Aurinko, kuu ja tähdet samoin. Me tarvitsemme hiljasuutta löytääksemme tasapainon. ~Elsa, 69 vuotta

Jos saisit elää elämäsi uudelleen, mitä tekisit toisin?

  • Jos eläisin uudestaan, niin viittaisin kintaalla lehden lukemiselle ja uutisten katsomiselle. Siellä tarjoillaan lähinnä paskaa. Me saamme tietää vain siitä, mistä he haluavat meidän saavan tietää. Pysyttele erossa uutisista, muodosta omat näkemyksesi.  ~Arvid, 77 vuotta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *