Minä olen Katja, maalaistunut pikkukaupungin tyttö, joka havahtui 30-vuotiaana huomaamaan elävänsä yli luonnonvarojen. Minä, aviomieheni, viisi vuoroviikoin luonamme asuvaa lasta ja yhteinen Eko(mpi)vauvamme pyrimme elämään pienellä maatilallamme ekologisemmin ja omavaraisemmin pieni askel kerrallaan. Jotta sädekehäni ei pääsisi loistamaan liikaa, kerrottakoon että ennen äitiyslomaani työskentelin kaupallisella alalla houkutellen muita ihmisiä ostamaan.

Lukeminen vs. televisio

Olen saanut selittää useammalle ihmiselle miksi olohuoneessamme on satoja kirjoja, muttei lainkaan televisiota. Ainut televisiomme on yläkerrassa isoimpien lasten huoneessa, jossa tv:tä käytetään vain pelipäivinä, kahtena päivänä joka toinen viikko. Siis neljä kertaa kuukaudessa pleikkarilla pelaamiseen. Kerran vuodessa tv kannetaan jääkiekon MM-kisojen ajaksi olohuoneeseen antennipistokkeen luo. Mutta miksi olohuoneemme valtaavat sohvan lisäksi kirjat ja lautapelit, eikä televisio?

Kun 24/7 äitiys vaihtui vuoroviikkoäitiyteen, minimoin tv:n katselun lapsiviikoilta, jotta voisin viettää enemmän aikaa lasteni kanssa. Yhteinen aikamme rajoittui kiireisiin arkiaamuihin ja arki-iltoihin töiden, koulun ja hoidon jälkeen, joihin mahtui parin tunnin verran yhteistä aikaa ennen iltatouhuja ja nukkumaan menoa.

Tv oli päällä oikeastaan vain viikonloppuaamuisin piirrettyjen ajan. Arkiaamuihin jäi aikaa halitella ja heräillä yhdessä sohvannurkassa. Arki-iltaisin pelailimme lautapelejä, luimme kirjoja, leikimme piilosta, rakentelimme legoilla ja ulkoilimme. Pian huomasin iltojemme olevan rauhallisempia ja nukahtamisen sujuvan paremmin ilman taustahälyä ja ylimääräistä ärsykettä. Jokainen tuli kuulluksi ja huomioiduksi. Mielikuvitus pääsi valloilleen. Ja jokainen nautti yhteisestä ajasta. 

Sen hetken jonka elin yksin ja lasteni kanssa, luin enemmän kirjoja kuin koskaan ennen. Tuona aikana myös opin enemmän kuin koskaan aikuisiän aikana.

Tavattuani aviomieheni, huomasimme ajatuksemme menevän yksiin myös television osalta. Kun muutimme yhteen ja edelliseen kotiimme, mies myi vähän katsotun televisionsa ja minun tv:ni muutti toiseen lastenhuoneeseen peli- ja DVD-tv:ksi. Saman kohtalon tv koki myös maalle muuton yhteydessä. Panostamme yhteiseen aikaan, rajoittaen samalla ruutuaikaa itseltämme ja lapsilta. Vaikka kaikki viisi lasta katsovatkin televisiota toisissa kodeissaan ja toisinaan jutteleevat jostain tv-ohjelmasta, ei kukaan kysy tai ikävöi tv-ohjelmien perään.

Emme kiellä television katsomista. Sitä ei vain kaivata. Kukaan ei kanna tv:tä olohuoneeseen, vaikkei kukaan sitä kielläkkään. Yhteistä tekemistä lapset sensijaan odottaavat ja innokkaina kertovatkin tullessaan mitä toivoisivat viikolla tehtävän. En koe olevani televisiovastainen, vaan aivopesuvastainen. Kyllä tv:stäkin voi oppia, siksi meillä käytetäänkin nettitv:tä dokumenttien katsomiseen.

Kyse on suodattamisesta. Siitä, millaisia ajatuksia, uskomuksia ja tapoja haluan istuttaa itse itseeni ilman tarkoituksenmukaista ohjailua. Kun joku ihmettelee miten ja milloin meillä on aikaa tehdä ja toteuttaa asioita, minä ihmettelen miten ja milloin jollakulla on aikaa katsoa tv:tä? Se on se jippo; mihin kukakin aikansa priorisoi.

Näin mainio televisio löytyy ystäväni kotoa:

Lukemisen hyödyt

  • Opettaa ja sivistää
  • Tuo avarakatseisuutta ja uusia näkökulmia
  • Lisää empatiaa ja kykyä ymmärtää muita ihmisiä
  • Kartuttaa sanavarastoa ja kehittää itseilmaisua
  • Tuo tietoa myös niistä aiheista ja tavoista, joita ei opeteta tai näytetä muualla
  • Lievittää stressiä ja rauhoittaa
  • Harjaannuttaa keskittymiskykyä ja kärsivällisyyttä
  • Luo aivoille tervettä aivojumppaa
  • Tuo keskustelunaiheita
  • Liikuttaa tunteita ja ajatuksia
  • Antaa uusia kokemuksia
  • Tarjoaa turvallisen pakopaikan toiseen maailmaan
  • Mahdollistaa flow-tilaan pääsyn melko helposti
  • Auttaa ymmärtämään asioiden syvempiä merkityksiä, sekä syy- ja seuraussuhteita
  • Toimii apuvälineenä hyvän yöunen saavuttamisessa
  • Tarjoaa usein luotettavimmat lähteet faktapohjaisille asioille

Lukeminen ja ekoilu

Miten lukeminen ja ekoilu sitten liittyvät yhteen? Kirjat tarjoavat niin paljon tietoa siitä, miten asioita on tehty ympäristöystävällisemmin ja miten asioita voisi tehdä ympäristöystävällisemmin. Se, onko kirjojen teko kuinka ympäristöystävällistä, on aivan oma lukunsa. Lukeminen ei synnytä mielihaluja kuluttamiseen television tapaan. Lukeminen istuttaa ajatuksien siemeniä, mutta ei ohjaile. Lukeminen ei houkuttele ostamaan.

Olen huomannut viettäväni taas hiukan liian paljon aikaan sosiaalisessa mediassa. Pidän SoMe-taukoja säännöllisin väliajoin ja huomasin taas pohtivani, olisiko aika pienelle tauolle. Teen tätä postausta siis luultavasti eniten itselleni, kuin kenellekkään muulle.

Luen melko paljon, mutta lukuaikaani ovat vieneet kirkkaasti enemmän nettijulkaisut, kuin fyysiset kirjat. Niinpä on aika tarttua taas hanakammin kirjoihin. Ekompaa vuotta tukeakseni jatkan aihetta sivuavien kirjojen lukua. Ajattelin koostaa Ekomman elämän sivuille oman osion kirjavinkeille, alkuun omana kategorianaan. Ja tämä olkoon kirjavinkit kategorian ensimmäinen postaus.

Mahtavaa viikonloppua ja lukuintoa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *