Minä olen Katja, maalaistunut pikkukaupungin tyttö, joka havahtui 30-vuotiaana huomaamaan elävänsä yli luonnonvarojen. Minä, aviomieheni, viisi vuoroviikoin luonamme asuvaa lasta ja yhteinen Eko(mpi)vauvamme pyrimme elämään pienellä maatilallamme ekologisemmin ja omavaraisemmin pieni askel kerrallaan. Jotta sädekehäni ei pääsisi loistamaan liikaa, kerrottakoon että ennen äitiyslomaani työskentelin kaupallisella alalla houkutellen muita ihmisiä ostamaan.

Viime postauksestani on kulunut jo kolme kuukautta ja pääsyy siihen tuhisee parhaillaan sylissäni. Olen tietoisesti omistautunut kesän ajan perheelleni ja pienelle kotitilallemme jättäen monia asioita taka-alalle, kuten tämän blogin.

Olen nostanut oman riittävän levon tärkeysjärjestyksessä melko korkealle, joten useina iltoina kun mieleni on tehnyt istahtaa koneen ääreen, järkeni on käskenyt mennä nukkumaan. Mielessäni on kuitenkin ollut roppakaupalla aiheita joista haluaisin kirjoittaa, eikä tämä vauva-arki niitä varmasti ole yhtään vähentänyt – päinvastoin!

Taas yksi kuluttaja lisää – uhka vai mahdollisuus?

Vauva-arki on pistänyt tarkastelemaan ekologisuutta jälleen uudelta kantilta. Kuinka epäekoa on luoda maailmaan uutta elämää, kun maapallon on vaikea kestää jo sitä olemassa olevaakaan? Kuinka hoidan asian niin, että perheenlisäni rasittaisi maapalloa mahdollisimman vähän?

Olen yhä sitä mieltä, että maapallon kantokyky ei tällä ihmismäärällä ja kulutustahdilla kestä. Liian paljon ihmisiä kuluttamassa liikaa. Ja tässä sitä ollaan, uusi kuluttaja sylissäni. Tätä ristiriitaa olen miettinyt aika paljon ja tullut siihen tulokseen, että omalla toiminnallani sekä esimerkilläni tämän pienen kuluttajan kuluttaminen voi olla keskimääräistä hyvin paljon vähäisempää. Sen minkä ihminen on saanut tuhottua, sen ihminen voi saada myös korjattua ja sen asenteen omaavia eläjiä me tarvitsemme. Esimerkin näyttäjiä, suunnan muuttajia, kestävämmän tulevaisuuden rakentajia.

Täällä maalla asuessa korostuu oman perheen apu entisestään, sillä työtä on paljon, etenkin kun tavoittelee omavaraisempaa elämää. Ymmärrän hyvin sen, miksi entisaikaan lapset ovat olleet vanhemmilleen vanhuuden turva. Yhteisöllisyyden puute laittaa arvostamaan jokaista apukäsiparia vielä enemmän. Etenkin kun perheemme muut viisi lasta eivät asu kanssamme joka viikko, tunnen jopa hienoista huojennusta siitä, että pientilamme sai yhden uuden asukkaan lisää ja me yhden apukäsiparin avuksi, sitten aikanaan.

Yhdeksi uudeksi tavoitteekseni onkin tullut kasvattaa kuluttaja, jonka jalanjälki olisi mahdollisimman ympäristöystävällinen, sydän avara ja kunnioittava kaikkea elävää kohtaan, sekä peloton ollakseen esimerkkinä muille ja rohkea kertoakseen oppimaansa eteenpäin. Kuinka olla tässä mahdollisimman hyvänä esimerkkinä itse, sitä ehdin pohtia varmasti vielä monet kerrat. 😉

Pikkuinen on päässyt tilan puuhiin mukaan pienestä pitäen.

Miten vauvan kanssa voi ekoilla?

Pienen ihmisen myötä voi syntyä jätettä ihan uskomattomat määrät esimerkiksi kertakäyttövaippojen, puhdistuspyyhkeiden, kertakäyttöisten liivinsuojien, äidinmaidonkorvikepakkausten ja ruokapurkkien muodossa. Tehokkaimmat tavat välttää vauva-aikana syntyvää jätettä on ruokkia vauva imettämällä, käyttää pestäviä kestoliivinsuojia ja puhdistuspyyhkeitä, tehdä vauvan ruoat itse, käyttää pestäviä ja uudelleenkäytettäviä kestovaippoja ja/tai opetella vauvan kanssa vessahätäviestintää.

Näiden neljän kuukauden ja neljän päivän aikana olemme tuottaneet ”vauvajätettä” yhden pienen kertakäyttövaippapaketin ja yhden puhdistuspyyhepaketin verran. Jätettä on syntynyt myös pääosin käytettyinä ostamieni kestovaippojen ja vaippavillahousujen pakkausmateriaaleista, vauvan navan ja korvien putsaamiseen käytetyistä vanupuikoista sekä D-vitamiinipullosta. Täysin jätteetöntä vauva-arkea emme siis ole eläneet.

Kestovaippojen käyttö

Osaatko arvata kuinka paljon vaippajätettä kertyy keskimäärin ensimmäisenä vauvavuotena, jos vauvalla käytetään pelkkiä kertakäyttövaippoja? Noin 1800 vaippaa. Luku on saatu laskemalla niin, että vauva käyttäisi viisi vaippaa vuorokaudessa. Kolmen vuoden vaippojen käytöllä tämä tekisi yhteensä 5 400 vaippaa.

Viime vuonna (2016) syntyi 52 814 lasta. Vaikka vain puolet tästä määrästä käyttäisi kestovaippoja, kertakäyttövaippoja kuluisi silti vielä 47 532 600 kappaletta. Huhhuh, puolet VAIN YHDESTÄ IKÄLUOKASTA tuollaisen jätemäärän tuottajina! Todellisuudessa luku on tietysti paljon suurempi, sillä kertakäyttövaipat ovat kestovaippoja suositumpia.

Uutena kestovaipat maksavat pyöreästi noin 20 euroaa kappaleelta, vaipasta ja valmistajasta riippuen. Käytettyjä vaippoja saa huomattavasti edullisemmin, tavallisimmin 1-10 euron hintahaarukalla kirpputoreilta ja nettikirppareilta. Mikäli hutiostoksilta haluaa välttyä, Kestovaippalainaamot mahdollistavat kestovaippojen lainaamisen, testaaamisen ja omaan käyttöön parhaiten sopivan vaippamallin löytymisen näppärästi.

Kestovaippoja on paljon erilaisia. Jokaiselle löytyy varmasti sopiva vaihtoehto.

Kestovaippoja on olemassa useampaa kokoa kertakäyttövaippojen tapaan ja malleissa on valinnanvaraa. Jokaiselle vauvalle löytyy varmasti sopiva vaippamalli. 🙂 Kestovaippoja on hyvä olla noin 20 kappaletta, jolloin pyykkipakkoa ei ole päivittäin.

Yksi suurimmista harhaluuloista kestovaippailua kohtaan on se, että se olisi vaivalloista. Ei ole. Vaippapyykki hoituu siinä missä muukin pyykki, eikä kestovaippailu ole ollut hankalaa edes ”tien päällä” ollessa. Parasta on ettei roskis täyty vaipoilla, vauvan iho on ollut koko ajan loistavassa kunnossa kun vaippaihottumat eivät vaivaa, eikä kaupasta tarvitse raahata vaippapaketteja.

Kestovaippoja voi käyttää useampi lapsi ja kestovaipoille voi antaa lisää käyttöikää mm. pesemällä ja säilyttämällä vaipat oikein, sekä vaihtamalla kuminauhat, nepparit ja tarrat tarvittaessa uusiin. Jos samoilla kestovaipoilla vaipattaa perheessä useamman lapsen, vaippakulut jäävät aika pieniksi verraten kertakäyttövaippoihin, vaikka kestovaipat hankkisikin pääosin uusina.

Suomen Luononsuojeluliiton sivuilta löytyy kertakäyttövaippojen ja kestovaippojen luonnonvarojen kulutuslaskelmat, joista käy ilmi kuinka paljon kummatkin vaippatyypit kuluttavat luonnonvaroja.

Pestävät liivinsuojat ja pyllypyyhkeet

Imettäessä rinnat toimivat useinmiten samaan aikaan, vaikka vauva söisikin vain toista. Rinnat voivat alkaa vuotamaan maitoa myös ihan muista syistä, kuten täysinä ollessaan tai reagoidessaan vauvan itkuun, tuoksuun tai vaikkapa vain vauva-ajatuksiin. Märät rintaliivit ja paidan etumuksen voi välttää käyttämällä liivinsuojia. Kertakäyttöiset liivinsuojat korvaa näppärästi kestoliivinsuojilla, jotka voi pestä muun pyykin mukana ja käyttää uudelleen monia kertoja.

Pestäviä liivinsuojia voi ommella myös itse.

Joskus vauvan pepun, kaulapoimujen tai käsien pyyhkiminen on helpompaa kuin peseminen. Myös vauvan pyllypyhkeet, eli kosteuspyyhkeet voi korvata pestävillä kangasräteillä. Rättejä ompelee näppärästi vaikkapa vanhoista pehmeistä lakanoista tai pyyhkeistä. Kotioloissa rätit voi heittää käytön jälkeen suoraan koneeseen odottamaan pesua ja tien päällä ollessa erilliseen pieneen pyykkipussiin, jonka tyhjentää pyykkikoneeseen kotiin tultuaan.

Kestorättejä voi ommella esimerkiksi vanhoista lakanoista ja pyyhkeistä.

Itse olen kostuttanut rätit ennen käyttöä hanan alla haaleassa vedessä ja kun olemme olleet muualla kuin kotona, niin mukana pitämästäni omasta vesipullostani. Käytetyt rätit olen laittanut hoitokassissa pitämääni PUL-kankaasta ommeltuun pyykkipussiin, jonne laitan myös likaiset kestovaipat siksi aikaa kunnes olemme taas kotona.

Ekologisempaa vauvaruokailua

Imettäminen

Täysimetän pienokaistamme, eikä hän ole ruokaillut pullosta toistaiseksi vielä kertaakaan. Minulla ei siis ole mitään omakohtaista tietoa siitä, minkä verran maitoa vauva juo ensimmäisien kuukausien aikana ennen kiinteiden aloitusta, jolloin maidon tarve pienenee. Pikainen vilkaisu keskustelupalstoille kertoo, että äidinmaidonkorviketta kuluu noin 2-3 laatikollista viikossa. Muistelisin, että laatikkoon mahtuu 12 kahden desilitran korviketetraa. Tämä tekisi siis 24-36 korviketetraa viikossa, 96- 144 korviketetraa kuukaudessa ja 384-576 korviketetraa ensimmäisten neljän kuukauden aikana. Vuoden aikana jätettä ehtii kertyä melkoinen määrä.

Imettämisellä on lukuisia muitakin hyötyjä kuin jätteettömyys, niistä tärkeimpinä mainittakoon mielettömät terveyshyödyt sekä vauvalle että äidille. Imetyksen hyödyistä voit lukea lisää Imetyksen tuki ry:n sivuilta.

Esikoiseni imetystaival kesti 2 kuukautta, jonka jälkeen annoimme hänelle vain äidinmaidonkorviketta. Tiedän omakohtaisesti, ettei imetys aina syystä tai toisesta onnistu. Jokaisella äidillä on oikeus olla imettämättä, eikä imetys tee parempaa äitiä. Äidinmaidonkorviketta on onneksi mahdollista saada myös ekologisempana versiona kuin pieninä 2dl:n tetroina. Jotkin merkit myyvät äidinmaidonkorviketta jauheena isommassa pakkauksessa, jolloin syntyvä jätemäärä on huomattavasti vähäisempää. Myös osittaisimetys pienentää vauvan ruokailusta syntyvää jätemäärää sekä hyödyttää niin vauvaa kuin äitiäkin.

Imettäessä ruoka kulkee aina mukana, se on juuri sopivan lämpöistä ja täysin ilmaista, eikä kerrytä tiskiä tai jätettä.

Kiinteät

Kiinteitä vauva alkaa yleisimmin syödä 4-6 kuukauden iässä. Määrät ovat ensin pieniä, mutta kahden lämpimän aterian, aamu- ja iltapuurojen sekä välipalan myötä jätettä alkaa syntyä reilummin.

Nykyaikana vauvalle löytyy kaikki valmiina. On tetrapuurot ja -vellit, Piltit ja Bonat, välipalasmoothiet ja maissinaksut. Vaihtoehtona valmiille on valmistaa vauvalle ruoka itse. Ekologisempaa ja taloudellisempaa! Vauva syö sitä mitä itsekkin, tai ainakin mitä itse pitäisi syödä, mahdollisimman monipuolisesti ja terveellisesti siis. Vauvanruokien tekeminen itse ei vaadi mitään megaponnisteluja, etenkin kun suunnittelet oman ja perheesi ruoat pääosin samoja raaka-aineita käyttäen.

Vihannekset, hedelmät, puurohiutaleet ja lihat on sekä edullisempaa että vähäjätteisempää ostaa sellaisenaan, kuin sullottuna purkkiin. Ei säilöntäaineita, ei purkitettua vettä kun valmistat ruoan itse. Vauva saa tuoreempia raaka-aineita ja tiedät itsekkin paremmin mistä raaka-aineet tulevat.  Syöthän varmasti tuoretta myös itse mielummin, kuin pelkkää valmista tai puolivalmista päivä toisensa jälkeen.

Vauvalle voi helposti ottaa oman annoksen sivuun ennen maustamista tai muuta ruoan jatkojalostamista, sekä tehdä pakkaseen isomman satsin kerralla jolloin hinta per ruokailu jää huomattavasti purkkiruokaa pienemmäksi. Tämä voi tuoda lompakkoon ison säästön vuositasolla.

Valmisruoka on pääsääntöisesti aina ravinneköyhää ja tämä pätee kaikkeen valmisruokaan. Myös vauvojen purkkiruokiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *