Minä olen Katja, maalaistunut pikkukaupungin tyttö, joka havahtui 30-vuotiaana huomaamaan elävänsä yli luonnonvarojen. Minä, aviomieheni ja viisi vuoroviikoin luonamme asuvaa lasta pyrimme elämään pienellä maatilallamme ekologisemmin ja omavaraisemmin pieni askel kerrallaan. Jotta sädekehäni ei loistaisi liikaa, kerrottakoon että työskentelen kaupallisella alalla houkutellen muita ihmisiä ostamaan. Kevääksi 2018 odotamme perheeseemme syntyväksi pientä ekovauvaa.

Ylen eilen (17.1.2018) julkaisemassa jutussa kerrottiin Etelä-Afrikan Kapkaupungin olevan ensimmäinen kaupunki maailmassa, josta vesijohtovesi uhkaa loppua kokonaan. Syynä vesipulalle mainitaan ilmastonmuutos, väestönkasvu ja tehomaatalous. Kaikki nämä ovat ihmisen aiheuttamia.

Vesijohtoveden odotetaan riittävän Kapkaupungin lähes neljälle miljoonalle asukkaalle maalis-huhtikuulle saakka. Vaikka veden käytölle on asetettu rajoituksia, suurin osa Kapkaupungin asukkaista kuluttaa vettä yli suositellun rajan. Mitä tapahtuu kun vesi loppuu? Koskettaako vesikriisi ainoastaan afrikkalaisia?

Maapallon vesivarat

Maapallon vesivaroista vain 3% on makeaa vettä, sitä vettä joka on välttämätöntä kaikelle elämälle tällä pallolla. Kovin pula makeasta vedestä on Afrikassa, Aasiassa ja Lähi-idässä. Puhdasta vettä ei ole lainkaan, tai se maksaa liikaa.

Vesipula koskettaa noin 700 miljoonaa ihmistä. YK kertoo, että vuoteen 2025 mennessä arvellaan jopa 1,8 miljardin ihmisen elävän vakavassa vesipulassa. Vesipulalle ei näy helpotusta, mikäli väestönkasvu jatkuu ja ilmastonmuutos etenee.

Rockefeller-säätiön Fred Boltz arvioi, että vuoteen 2030 mennessä veden kysyntä ohittaa veden tarjonnan 40 prosentilla. Tähän kysyntään riensi vastaamaan reippaana esimerkiksi monikansallinen Nestle-yhtiö, joka sai ansaitusti vihat niskaansa pumpatessaan kuivuudesta kärsivän Kalifornian pohjavesivarantoja, pullottaessaan veden ja myydessään sen dollarin kuvat silmissään mm. takaisin kalifornialaisille.

Kuivuudesta kärsitään siis ajoittain muuallakin kuin toisella puolella maapalloa. Kun vettä ei enää ole, elämä pakenee sinne mistä vettä vielä löytyy. Tämä on todellisuutta, tällaisessa maailmassa me elämme, emmekä voi olettaa että afrikkalaiset tulevat olemaan ainoita maailmassa, joita vesikriisi tulee koskettamaan.

Suomen vesistöjen tila

Suomessa on noin 3800 pohjavesialuetta, jotka luetaan vedenhankinnan kannalta tärkeiksi ja siihen soveltuviksi alueiksi. Suurin osa pohjavesialueista on hyviä, mutta riskialueiksi luettujen pohjavesialueiden määrä on kasvanut sitten edellisen pohjavesialuetarkistuksen. Ympäristö.fi kertoo riskialueiden määräksi 350, joista 98 pohjavesialuetta on laadultaan huonoja.

Makean veden ja meriveden tilanne Suomessa on kohtalainen, joskin pitkän aikavälin kehitys näyttää huolestuttavalle. Suomen suurien järvien tilanne on hyvä, mutta rannikkovesien tilanne on huono. Ihmisten toiminta on muuttannut Suomen vesistöjen pitkän aikavälin kehitystä huolestuttavaan suuntaan sikäli, että järvipinta-alasta enää noin 30% on ekologiselta tilaltaan erinomaisia ja jokivesien vastaava lukema on vain 20%.

Siellä missä on paljon ihmisiä, siellä pohjavesialueet kärsivät eniten. Pohjavesien pahimmat uhkat ovat vesistöihin päätyvät torjunta-aineet, pilaantuneet maa-alueet, öljytuotteiden varastointi, talviteiden kunnossapito, teollisuusalueet sekä kotieläintalous.

Rehevöityminen on ongelma etenkin Etelä-Suomen pienille järville sekä jokivesille. Ihmiset ovat rakentaneet lähes jokaisen Itämereen laskevan joen, jonka seurauksena alkuperäiset kalakannat ovat kuolleet sukupuuttoon. Rannikolla olevista vesialueista yhdenkään vesialueen tilanne ei ole erinomainen ja erityisesti Suomenlahden ja Saaristomeren tilanne on huolestuttava.

EU:n vesipuitedirektiivin mukaan kaikkien EU maiden vesistöjen vesistötilanteet oli tarkoitus saada hyviksi vuoteen 2015 mennessä. Kuten monet muutkin maat, myös Suomi lipsui tästä ja on siirtänyt tavoitteita vuosille 2021 ja 2027.

Myös Itämereen tulevien ravinteiden maakohtaiset tavoitteet tulisi saavuttaa vuoteen 2021 mennessä. Suomen osalta tämä tarkoittaa typpi- ja fosforipäästöjen vähentämistä kaksinkertaisesti, joka taas tarkoittaa tehokkaampaa ravinnepäästöjen vähentämistä erityisesti maataloudessa.

Suomen vesilakiin lisättiin katastrofisäännökset, joilla säädellään poikkeuksellisten luonnonilmiöiden, kuten tulvien haittoja. Ellei ilmastonmuutos ja sen vaikutukset vesistöihin olisi uhka, olisiko vesilakiin ollut tarvetta lisätä rajoitusta valtion korvausvastuista?

Vesilakiin voit tutustua tarkemmin tästä.

Suomen vesistöjen ekologista ja kemiallista tilaa voit seurata tarkemmin Vesistökartasta.

Veden yksityistäminen

Maailmalla kohkataan aika ajoin siitä, voiko joku omistaa vettä vai ei. Ottamatta kantaa vesisotaan sen enempää, totean pitäväni vielä kaukaisena sitä, että joku tulisi todella omistamaan kaikki Suomen pohja- ja pintavesistöt. Sen sijaan mielenkiintoista on se, miksi vettä halutaan omistaa. Syy on ilmeinen, vesipula ja puhkeavat vesikriisit maailmalla, joihin meidän on reagoitava. Kuvio selittyy psykologialla, se mitä uhkaa olla vähän eikä tule riittämään kaikille, sen haluan itselleni.

Jussi Airaksinen toteaa vesien yksityistämistä koskevassa blogipostauksessaan osuvasti:

”Jos nyt jotain pidän vesien yksityistämistä koskevassa keskustelussa oikeasti huolestuttavana, niin kunnallista vesihuoltoa ei kannata myydä ulos. Kyseessä on luonnollinen monopoli. Ei ole kannattavaa rakentaa kilpailevaa vesi-infrastruktuuria. Jos myyt luonnollisen monopolin ulos, sen uusi omistaja voi tulevaisuudessa hinnoitella veden toimituksen tai viemäröinnin ihan niin korkealle kuin huvittaa.”

Jossain määrin vesistä ja omistuksista on pidettävä huolta. Vesi tulee olemaan tulevaisuudessa kortilla, sen omistamisesta tullaan kiistelemään ja se tulee maksamaan enemmän kuin ennen.

Yksityishenkilö ei voi pelastaa koko maapalloa vesikriisiltä, sillä tottahan on, että teollisuus kuluttaa vettä vuodessa hurjat määrät enemmän kuin mitä yhden kaupungin asukkaat yhteensä. Vettä ei silti tulisi kohdella itsestäänselvyytenä, vaan tehdä oma osansa puhtaan veden ja sen ekologisen käytön eteen.

Jos vaikutusmahdollisuus kiinnostaa, voit kertoa mielipiteesi vesiasioiden parantamisesta täällä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *