Minä olen Katja, maalaistunut pikkukaupungin tyttö, joka havahtui 30-vuotiaana huomaamaan elävänsä yli luonnonvarojen. Minä, aviomieheni, viisi vuoroviikoin luonamme asuvaa lasta ja yhteinen Eko(mpi)vauvamme pyrimme elämään pienellä maatilallamme ekologisemmin ja omavaraisemmin pieni askel kerrallaan. Jotta sädekehäni ei pääsisi loistamaan liikaa, kerrottakoon että ennen äitiyslomaani työskentelin kaupallisella alalla houkutellen muita ihmisiä ostamaan.

Ekologisempien pääsiäismunien pohdinta johdatti aasinsiltana yhteen lempiaiheistani; kanat ja niiden munat. Juuri ilmestyneen Hesari-jutun mukaan kananmunista on tullut trendiruokaa terveellisyytensä vuoksi. Entinen kolesterolipommi koetaankin nyt terveellisenä, ravinteikkaina ja luonnonmukaisena ruokana.

Vuoden 2016 alussa kananmunatuotanto olikin korkeimmillaan yli kahteenkymmennen vuoteen. On myös huikean hienoa, että REKO-lähiruokapiirit vetävät kuluttajia hyvin ja että kananmunista maksetaan mielellään suoraan tuottajille. Vaan tiedätkö Sinä mistä popsimasi nyt niin trendikkäät kananmunat ovat peräisin?

Kananmunien tuotantomuodot

Suomalaiset söivät vuonna 2016 yli 200 munaa per henkilö. Kananmunia tuotettiin 72,6 miljoonaa kiloa, tuotannon ollessa korkein 21 vuoteen. Kananmunista 63% tuotettiin virikehäkeissä, 32% lattiakanaloissa (sisältää ulkokanaloiden munat) ja 5% luomukanaloissa. Munien kulutus nousi edellisvuodesta 3,7 %.

Vuoden 2015 Helsingin Uutisten jutussa Asiantuntija: ”Maalaismunat” ja ”onnellisten kanan munat” ovat pelkkää markkinointikikkailua kyselyyn vastanneista 952:sta ihmisestä 74% sanoi kananmunien tuotantotavalla olevan merkitystä. Melko ristiriitaista, sillä kananmunien tuotantotavoista virikehäkkimunat ovat ylivoimaisesti suosituimpia.

Jos tuotantotavalla, eli kanojen elinolosuhteilla ON väliä, miksi kuluttaja valitsee silti kaikista halvimmat kananmunat?

Virikehäkkikanala

Suurin osa kaupoissa myytävistä kananmunista on peräisin virikehäkkikanaloista. Virikehäkki voi kuulostaa hienolta, siltä että kanoilla on virikkeitä ja hyvät häkkioltavat, vaan mikä onkaan todellisuus?

Virikehäkki on Suomen yleisin kananmunien tuotantomuoto. Ennen virikehäkkejä kanoilla oli häkissä ruoka- ja juomalaitteet, sekä kynsiviila. Virike-sana toi häkkikanoille hiukan parannusta elinoloihin, ja häkeistä tuli löytyä lisäksi myös orsi, pesä ja kuopsutuspaikka. Virikehäkin vähimmäiskorkeus on vaivaiset 45 cm, joka on melko matala korkeus lentokykyisille ja -haluisille kanoille.

Siipien käyttämisen lisäksi kanojen tyypillistä lajikäyttäytymistä on ruoan etsiminen, johon kanat käyttävätkin suurimman osan valveillaoloajastaan. Kun ruoka tarjoillaan kanoille kouruista, jää lajityypillinen ruoan etsintä ja kuopsuttelu pois.

Häkki-sana kalskahtaa sen verran kolkolle, että virikekanalalle on keksitty kuluttajaystävällisempi nimitys pienryhmäkanala. Häkkikanalan munat ovat puolestaan saaneet mukavamman kuuloisia ja myyvempiä nimityksiä, kuten maalaismunat ja onnellisten kanojen munat. Kun munakenno kuvitetaan iloisilla kanoilla ja kauniilla auringonnousulla, on aivopesu valmis. Älä mene tähän halpaan.

  • Lain mukaan virikehäkissä saa pitää enintään 13 kanaa yhden neliömetrin kokoisella alueella.
  • Tämä on 3 kanaa vähemmän kuin ennen vuoden 2012 lakiuudistusta, jolloin neliömetrillä sai olla 16 kanaa.
  • Yhdessä häkissä voi olla 30-60 kanaa ja häkkejä voi olla vieretysten useita, useissa kerroksessa.
  • Koska häkit ovat matalia ja tilaa kanoilla melko vähän, eivät kanat voi toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään, eli lentämistä.
  • Virikehäkkikanaloissa ruokinta, juottaminen, sekä ulosteiden ja munien keräys on useinmiten automatisoitu.
  • Virikehäkkikanalan kustannukset ovat tuotantomuodoista pienimmät, jolloin munien hinnasta voidaan tinkiä kuluttajan hyväksi, kanojen elinolojen kustannuksella.
  • Alhaiset tuotantokustannukset tarkoittavat usein myös sitä, että kanat syövät mahdollisimman halpaa rehua.

Lattiakanalat

Lattiakanalassa kanat voivat liikkua vapaasti lattialla, josta tulee nimitys vapaiden kanojen munat. Tämäkin nimi johtaa harhaan, sillä kanaparvien koot voivat olla useita tuhansia kanoja. Vapaus tarkoittaa häkittömyyttä, mutta massiivinen tehotuotanto on yhä läsnä ja kanojen elinoloissa olisi yhä parannettavaa.

Lattiakanalan kanat voivat toteuttaa virikehäkkikanoja paremmin omaa lajityypillistä käytöstään, kuten nokkia ja kuopia pehkua vapaammin, ottaa kanojen rakastamia pehkukylpyjä, istua orsilla, käyttää siipiään ja munia pesiin. Tämä ei kuitenkaan ole automaattisesti parempi vaihtoehto, sillä lattiakanaloissa kanamäärät ovat käsittämättömän suuria, joka taas tuo oman haasteensa kanojen elämään.

  • Lattiakanalassa saa olla enintään 9 kanaa per neliömetri.
  • Vaikka lattiakanoilla on virikehäkkikanoja enemmän tilaa, yhdessä lattiakanalassa on yleensä useita tuhansia kanoja samassa tilassa.
  • Suuri parvikoko aiheuttaa sen, etteivät kanat tunnista toisiaan ja kykene tämän vuoksi normaaliin kanojen käyttäytymiseen arvojärjestyksen osalta.

Ulkokanalat

Ulkokanaloissa kanat elävät hyvin samankaltaista elämää kuin lattiakanalassa, sillä erotuksella että kanat saavat myös ulkoilla. Ulkokanat, kotoisammin Free Range -kanat eli friidut, ovat vielä turhan aliarvostettu kananmunien tuotantomuoto.

  • Ulkokanojen elintila on enintään yhdeksän kanaa per neliömetri.
  • Ulkokanoja saa pitää sisällä enintään 12 viikkoa vuodessa.
  • Ulkokanojen riesana on lintujen levittämät taudit, joten ulkoilurajoituksia on syytä noudattaa tunnollisesti.

Luomukanalat

Luomukanalalla tarkoitetaan luonnonmukaisesti toteutettua kanalaa, jossa kanoilla on mahdollisuus olla sekä sisällä lattialla että ulkona. Luomukanalasta löytyy pesät, orret ja ikkunat, ja kanat voivat toteuttaa vapaasti lajityypillistä käyttäytymistä, kuten kuopsuttelua, pehkuissa kylpemistä, orsilla oleilua ja lentämistä. Luomukanalan kanat ruokitaan pääosin luomurehulla.

  • Luomukanoilla on eniten tilaa, sillä neliömetrin pinta-alalla saa olla enintään kuusi kanaa.
  • Tämä on yli puolet vähemmän, kuin virikehäkkikanalassa.
Metsäpellon onnelliset leidit

Ekologiset kananmunat

Olet sitä mitä syöt, se pätee myös kananmuniin. Onnellisten kanojen munat eivät tule kaupan näteimmistä ja hienoimmin kuvitetuista kananmunakennoista, vaan oikeasti onnellista ja hyvää elämää elävistä kanoista. Jos sinäkin haluat syödä tästä lähtien ekologisempia kananmunia, älä luota pakkauksiin, vaan leiman numerokoodiin joka kertoo kananmunien tuotantotavan.

Kananmunien tuotantotapakoodit:

  • 3 = virikehäkkikanalan munat
  • 2 = lattiakanalan munat
  • 1 = ulkokanalan munat
  • 0 = luomukanalan munat

Tämän lisäksi kananmunassa oleva koodileima kertoo munan tuotantomaan, tilan, pakkaamon ja erän.

Suomen Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Haminan mukaan virikehäkkikanaloissa ympäristövaikutukset ovat kaikista pienimmät. Isossa kuvassa ekologisuuteen vaikuttavat kuitenkin myös eettiset seikat, eivät pelkät ympäristöpäästöt. Henkilökohtainen ekologia pätee myös eläimiin. Kun vaakakupissa on elinolot ja hyvinvointi, on syytä punnita onko kaikista pienimmät ympäristöpäästöt se tärkein arvo.

Syksyllä 2016 ruokaketju Lidl poisti valikoimistaan virikehäkkikanojen munat. Lidl suosii valikoimissaan lattiakanaloiden ja luomukanaloiden munia.

Kanat ovat onnellisimmillaan saadessaan toteuttaa lajilleen ominaista käyttäytymistä. Kana joka on tuottanut kaupasta halvimmalla löytyneet munat, on todennäköisesti syönyt myös itse halvinta mahdollista ruokaa ja elää todella rajoittunutta elämää. Tiedä mitä syöt.

Jos et vielä vakuuttunut, katso tästä linkistä mikä ero on saksalaisen virikehäkkikanalan ja sveitsiläisen luomukanalan kanojen elinoloilla. Video esittelee todenperäisesti virikehäkkikanojen elinolot, vaikkei videota olekkaan kuvattu suomalaisessa virikehäkkikanalassa.

Kuinka terveenä ihminen voi kestää, jos valinta on aina kaikista halvimmalla tuotettu ruoka, ilman eettisiä näkökulmia?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *