Minä olen Katja, maalaistunut pikkukaupungin tyttö, joka havahtui 30-vuotiaana huomaamaan elävänsä yli luonnonvarojen. Minä, aviomieheni, viisi vuoroviikoin luonamme asuvaa lasta ja yhteinen Eko(mpi)vauvamme pyrimme elämään pienellä maatilallamme ekologisemmin ja omavaraisemmin pieni askel kerrallaan. Jotta sädekehäni ei pääsisi loistamaan liikaa, kerrottakoon että ennen äitiyslomaani työskentelin kaupallisella alalla houkutellen muita ihmisiä ostamaan.

Kestävämmän elämäntavan ruokavalio suosii kasviksia, sillä kasviksilla on usein vähäisin hiilijalanjälki. Suomen lyhyen kasvukauden vuoksi monipuolinen kasvisten kasvatus ei onnistu ympärivuotisesti kotioloissa. Jos tahdomme syödä tuoreita vihanneksia ja hedelmiä koko vuoden, meidän on turvauduttava tuontikasviksiin.

Suomalaisten suosikkihedelmiä ovat banaani, omena, mandariini, appelsiini ja rypäleet, mutta harva tietää mistä hedelmät ovat peräisin, miten ja millaisin menetelmin hedelmät on kasvatettu ja kuinka hedelmät kuljetetaan Suomeen.

Hedelmät tarvitsevat valoa, lämpöä ja vettä. Suurin osa suomalaisten suosikkihedelmistä tuodaan ulkomailta, sillä Suomen olosuhteet eivät sovi kovin monen hedelmän viljelylle. Suosituin Suomessa kasvatettava hedelmä on omena, jonka lisäksi Suomessa kasvatetaan myös päärynöitä, luumuja ja kirsikoita.

Suomalaisten suosituin hedelmä on banaani, samoin kuin koko muun maailman. Banaaniin, kuten muihinkin ulkomaalaisiin hedelmiin liittyy paljon haasteita. Näitä ovat mm. ahneet välikädet, torjunta-aineet, laiton työvoiman käyttö, maanrakoon poljetut palkat, huonot työolot, ympäristöä vahingoittavat viljelymenetelmät, fossiilisten polttoaineiden käyttö, likaiset työvälineet ja erilaiset kasvitaudit.

Kaupat ilmoittavat ulkomaisten hedelmien alkuperämaan, mutta varsinaista viljelypaikkaa voi olla hankala selvittää. Esimerkiksi banaanikauppa on suurimmaksi osaksi suurien plantaasien, tehotuotannon ja  muutaman monikansallisen yhtiön varassa, banaanibisneksen tuottaessa noin 4,5-7 miljardia euroa vuodessa.

Usein hedelmien pienviljelijät eivät pysty vastaamaan viljelytavoitteisiin ja jäävät suurin plantaasien, sekä monikansallisten yhtiöiden jalkoihin menettäen toimeentulonsa.

Ajatteleppa jos jokainen joka lukee tämän, alkaisikin suosia satokautta, Reilun kaupan tuotteita ja luomua, jotka ovat useinmiten tuotettu puhtaammin, eettisemmin ja ekologisemmin?

Lähellä tuotetut hedelmät eivät tuota ympäristöpäästöjä niin paljon kuin kauempaa kuljetetut hedelmät. Kauempaa kuljetetut hedelmät vaativat kuljettamisen lisäksi myös hyvän pakkaamisen ja pidemmän varastoinnin, jotka osaltaan kuormittavat ympäristöä.

Pitkän kuljetusmatkan vuoksi hedelmät pakataan usein raakana. Jotta me kuluttajat saataisi mahdollisimman houkuttelevia, kauniita ja hyvin säilyneitä hedelmiä, on kasvatuksessa voitu käyttää terveydelle haitallisia aineita. Esimerkiksi Ruotsissa viinirypäleet päätyivät siivoushyllyyn marketissa, muiden vaarallisia aineita sisältävien kemikaalien viereen niiden torjunta-ainejäämien vuoksi.

Hedelmien kuljettamisessa vähäpäästöisin menopeli on laiva. Etenkin talvella kaikista ekologisin ja eettisin hedelmävalinta voi olla vaikea; ostaakko kaukaa tuotua eettisempää hedelmää, vai Euroopasta ekologisemmin kuljetettua hedelmää.

Kun suomalaisten hedelmien satokausi on ohitse, satokautta voi  suosia myös ulkolaisissa hedelmissä. Suosimalla satokauden mukaista syömistä myös tuontihedelmien osalta, suosit hedelmiä joiden kasvattamiseen on käytetty vähemmän energiaa, kuten lämpöä ja valoa, kuin satokauden ulkopuolisiin hedelmiin.

No onko ekologiset hedelmät totta vai tarua? Ainakin ekologisempia päätöksiä meidän on mahdollista tehdä, myös hedelmäostoksilla.

Tärpit ekologisempien hedelmien valitsemiseksi:

  • Suosi lähellä tuotettuja hedelmiä.
  • Osta kotimaisia hedelmiä niiden satokaudella.
  • Syö hedelmiä satokauden mukaan.
  • Suosi luomua, joiden kasvatuksessa ei ole käytetty ympäristölle ja terveydelle haitallisia torjunta-aineita.
  • Tue hedelmävalinnoissa Reilua kauppaa ja jätä suuryritysten hedelmät hyllyyn, jos mahdollista. Reilun kaupan kautta tuet pienviljelijöitä ja valitset eettisiä, ekologisempia ja puhtaampia hedelmiä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *