Minä olen Katja, maalaistunut pikkukaupungin tyttö, joka havahtui 30-vuotiaana huomaamaan elävänsä yli luonnonvarojen. Minä, aviomieheni, viisi vuoroviikoin luonamme asuvaa lasta ja yhteinen Eko(mpi)vauvamme pyrimme elämään pienellä maatilallamme ekologisemmin ja omavaraisemmin pieni askel kerrallaan. Jotta sädekehäni ei pääsisi loistamaan liikaa, kerrottakoon että ennen äitiyslomaani työskentelin kaupallisella alalla houkutellen muita ihmisiä ostamaan.

Tällä viikolla 11.-17.9.2017 vietetään valtakunnallista Hävikkiviikkoa, jonka aikana pyritään nostamaan ruoan arvostusta ja kertomaan vinkkejä ruokahävikin pienentämiseen. Hävikkiviikko haastaa meidät miettimään millaisia keinoja voisimme ottaa osaksi omaa arkeamme, jotta arvokas ruoka ei päätyisi roskiin.

Ruokahävikkifaktaa

  • Ruokahävikki on ruokaa joka päätyy turhaan roskiin.
  • Maailmassa heitetään noin kolmannes kaikesta tuotetusta ruoasta pois, joka vastaa noin 1,3 miljardin tonnin määrää.
  • Pois heitetyn ruoan määrällä voitaisi ruokkia jopa 2 miljardia ihmistä.
  • Köyhissä maissa ruokahävikki syntyy pääosin huonojen kuljetus- ja säilöntävälineistön vuoksi.
  • Vauraissa maissa, kuten meillä Suomessa, ruokahävikki syntyy ihmisten oman välinpitömättömyyden vuoksi, sillä ihmiset ostavat enemmän ruokaa kuin ehtiivät käyttämään.
  • Välinpitämättömyydestä kertoo yleisimmät ruokahävikin syntymiseen johtavat syyt: Ruoan tähteitä ei osata tai haluta hyödyntää, ruokaa jätetään lautaselle ilman huonoa omatuntoa eikä edellispäivän ruokaa tahdota syödä enää uudelleen.
  • Osasyyllinen vauraiden maiden ruokahävikkiin ovat ruokaketjut, joiden valikoimasta löytyy pääsääntöisesti vain silmää miellyttävää, täydellisen näköistä ruokaa.
  • Useimmin roskiin joutuvat leipä, valmisruoat, liha- ja kalatuotteet, tuoreet hedelmät, vihannekset, juurekset ja marjat, sekä kahvi.
  • Parasta ennen -merkintä sekoitetaan usein Viimeinen käyttöpäivä -merkintään, jolloin täysin syömäkelpoista ruokaa heitetään pois koska luullaan sen jo pilaantuneen.
  • Ruoka ja ruokaketju kuormittaa ympäristöä, sillä ruoan ja ruokaketjun osuus kaiken kuluttamisen ympäristövaikutuksista on noin 40% .
  • Ruokahävikin minimoiminen omassa taloudessa vaikuttaa sekä ympäristöön, että omaan lompakkoon positiivisesti.

Lähde: www.ruokahavikkiviikko.fi

Ruokahävikkitalkoot

Muovittoman syyskuun ohella meidän perhe kiinnittää tällä viikolla huomiota myös ruokahävikin syntyyn. Ruoan voi pelastaa roskikselta jo ennen kauppaan menoa, kun kurkkaa ensin jääkaappiin ja kuivakaappiin olisiko siellä jo valmiina jotain, josta valmistaa ruokaa ennen uuden ruoan ostamista. Kuvun täyttää yllättävän yksinkertainen ja vaatimatonkin ruoka, eikä kaikkea päiväysvanhaakaan kannata heti säikähtää.

Meillä on tällä hetkellä käytössä puurohiutaleet, jotka olisivat tuttavaperheessä joutuneet roskiin viime vuotisen Parasta ennen -päiväyksen johdosta. Puuro tuoksuu ja maistuu yhä puurolle, eikä kukaan ole saanut ruokamyrkytystä, tai edes löysää vatsaa hiutalepaketin ollessa kohta tyhjä. Maalaisjärki onkin se arvokkain työkalu ruoan pilaantumisen arvioinnissa.

Sivustolta StillTasty.com voit katsoa vinkkejä ja suuntaa antavia ohjeita ruoan säilyvyydestä.

Mikäli se tuoksuu normaalille, koostumus ja väri on silmään normaali ja maku normaali, on ruoka hyvin todennäköisesti vielä aivan syömäkelpoista.

Kuinka minimoida ruokahävikkiä

  • Valmista ruoka ensin vanhimmista aineksista ja hyödynnä jämäruoka.
  • Suosi luonnonantimia ja kasvata itse salaattia, herneenversoja tai muuta tuoretta vaikkapa omalla ikkunalaudalla. Näin saat tuoretta silloin kun tarvitset, eikä kaikkea tarvitse ostaa ennakkoon kaupasta.
  • Sunnittele ruokalista etukäteen ja kirjoita kauppalista sen mukaan. Näin kaupasta tarttuu mukaan vain se mitä oikeasti tarvitset.
  • Mene kauppaan vain kylläisenä, jotta vältyt heräteostoksilta.
  • Osta kaupasta vain se määrä ruokaa jonka käytät ja tarvitset. Pöytien ei tarvitse notkua edes juhlapyhien aikaan, jotta ruoka tulisi oikeasti syödyksi saakka.
  • Valmista ruokaa sopiva määrä. Suuremman määrän valmistaminen kerralla on usein järkevämpää, jos esimerkiksi pakastaa osan tai aikoo syodä samaa ruokaa useamman päivän.
  • Tarjolla ei tarvitse olla kaikkea. Jokainen muistaa varmasti ainakin yhden joulun, jolloin vatsan ollessa jo hyvin kylläinen jouluruoista mielessä on käynyt ajatus: Mihin tuo kaikki ylijäämäruoka oikein laitetaan?!?
  • Ota lautaselle vain se määrä ruokaa jonka jaksat varmasti syödä.
  • Suosi jämäruokapäiviä ja hyödynnä edellisen päivän ruoantähteet.
  • Pakkaa yli jäänyttä ruokaa evääksi töihin ja laita lounaalta säästynyt raha säästöön. Jos otat tämän tavaksi saakka vaikkapa pari kertaa viikossa, voi puolen vuoden kuluttua säästössä odotella jo ihan mukava summa eväspäivien palkintona.
  • Pakasta ylijäämäruoka.
  • Pidä jää- ja kuivakaapissa Syö minut ensin -hyllyä, josta ensin syötävä ruoka löytyy aina näppärästi.

PS. Lokakuussa löydät blogistani syntilistan, jossa kerron sekä Muovittoman syyskuun, että Hävikkiviikon aikana perheessämme syntyneestä muovista ja ruokahävikistä. Tätä kirjoittaessani kumpaakin on ehtinyt jo syntyä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *