Minä olen Katja, maalaistunut pikkukaupungin tyttö, joka havahtui 30-vuotiaana huomaamaan elävänsä yli luonnonvarojen. Minä, aviomieheni, viisi vuoroviikoin luonamme asuvaa lasta ja yhteinen Eko(mpi)vauvamme pyrimme elämään pienellä maatilallamme ekologisemmin ja omavaraisemmin pieni askel kerrallaan. Jotta sädekehäni ei pääsisi loistamaan liikaa, kerrottakoon että ennen äitiyslomaani työskentelin kaupallisella alalla houkutellen muita ihmisiä ostamaan.

Jos haluamme syödä ja elää, meidän on pakko rasittaa ympäristöä. Täysin ekologista, tippaakaan ympäristöä kuormittamatonta syötävää vuoden ympäri on näillä leveysasteilla mahdotonta löytää. Jotain täytyy syödä, mutta onko valinnoilla väliä?

Vuonna 2014 suomalaiset söivät ja joivat 178 kg nestemäisiä maitotuotteita, 80 kg viljaa, 77 kg lihaa, 65 kg vihanneksia ja 61 kg hedelmiä. Vähiten maapalloa kuormittavia ja terveydelle hyväksi olevia kasviksia syötiin kaikista vähiten. Missä mennään vikaan?

Ilmastonmuutoksen sanotaan sulattavan jäätiköitä ja aiheuttavan tulvia, tappavan kokonaisia eläinlajeja sukupuuttoon ja kuivattavan viljelykelpoisen maaperän rutikuivaksi. Kiihdytämme itse oman ruokamme loppumista suosimalla elintarvikkeita, jotka tuottavat enemmän päästöjä ja vauhdittavat ilmastonmuutosta. Apua!

Ruoan tuotannon ympäristövaikutukset

Ruoan tuotanto on lähes yhtä suuri paha ilmastovaikutuksissa kuin asuminen ja liikenne. Meidän on muutettava tottumuksiamme ja kiinnitettävä huomiota ympäristöystävällisempään ruokavalioon, sillä nyt ollaan aivan väärällä tiellä.

Ruoan tuotanto kuluttaa maapallon resursseja, kuten ravinteita, maan pinta-alaa, vettä ja energiaa. Ruoan tuotanto, valmistus, pakkaaminen, kuljettaminen ja varastointi ovat suurelta osin riippuvaisia uusiutumattomista fossiilisista polttoaineista ja aiheuttavat kasvihuonepäästöjä.

Arvioidaan, että eläinproteiinin tuottamiseen tarvitaan noin 11 kertaa enemmän fossiilisia polttoaineita kuin maissista peräisin olevan proteiinin tuottamiseen. Tämä on selkeä viesti ympäristöltä ihmiselle: vähennä lihan kulutusta!

Lihatuotannon ympäristövaikutukset

Samalla kun kulutamme eniten elintarvikkeita, kuten lihaa, jotka ovat pahaksi maapallolle ja meille itsellemme, tuemme kasvihuoneilmiön kasvamista.

Lihalla on kasviksia korkeampi hiilijalanjälki, joten kasvisruokavalio on ekologisempi vaihtoehto. Naudanlihaa rakastavat suomalaiset tukevat tietämättään (?) suurinta ruokapäästöjen pahista, sillä naudanliha on ylivoimaisesti ympäristöä kuormittavin liha.

Lihatuotanto aiheuttaa kasvihuonepäästöjä ja vie maa-alaa luonnolta ja muulta ruoan tuotannolta. Pellot riittäisivät väestön ruokkimiseen, mutta lisääntyvä lihan kulutus pakottaa valtaamaan ja raivaamaan lisää peltoja eläinten rehutuotannon turvaamiseksi. Mitä enemmän lihan kasvattamista, sitä enemmän päästöjä ja vähemmän koskematonta luontoa, sekä muun ruoan viljelymaata.

Suurin syyllinen lihatuotannon päästöihin on voimakas kasvihuonekaasu metaani, joka syntyy karjan ruoansulatuksesta ja lannasta. Naudanlihan ilmastovaikutus vastaa noin 15 kg:n hiilidioksidipäästöjä (CO2/lihakilo) . Seuraavana lihana päästölistalle päätyy sika 5 kg, kasvihuonekasvateista (talvi) tomaatti ja kurkku 5 kg, broileri 4 kg, kala 1,5 kg ja ruisleipä 1,3 kg. Marjojen ja vihannesten ilmastovaikutukset vastaavat noin 0,2 kg:n hiilidioksidipäästöjä.

Juusto kuormittaa maapalloa lähes yhtä paljon kuin naudanliha, jopa 13 kg:n hiilidioksidipäästöillä.

Lihatuotannossa piilee myös muita jippoja. Tiedätkö mitä viimeisin pihvi oli syönyt ennen lautasellesi päätymistä? Kotimaista vai ulkomaista rehua? Entä mitä aineita rehun kasvatuksessa oli käytetty? Mahtoiko pihvi elää vapaamman elämän nauttien ulkoilusta, vai ahtaan tehotuotantoelämän pakotettuna pieneen tilaan jonne päivä ei paista edes vahingossa? Sisältääkö pihvi antibioottia tai muita aineita, jotka ovat mahdollisesti pian päätymässä sinuun?

Jotta saisimme kasveillemme luonnollista kasvuvoimaa eli lannoitetta, tarvitsemme eläimiä. Lihaa emme tarvitse lautasillemme ihan niin paljoa ja usein syöty lihamäärä ylittää suosituksen max. 500 grammaa viikossa. (Vastaavasti kasvisten osuus tulisi olla 500 g PÄIVÄSSÄ.) Liha voi kuulua myös ekologisempaan ruokavalioon, kunhan muistaa että jokainen ruoka ei tarvitse ainesosakseen lihaa ja pienempi lihamäärä lautasella riittää.

 

Ympäristöystävällisemmät valinnat

Jos ruoan tuotanto aiheuttaa kolmanneksen ihmisen tuottamista päästöistä, mitä voimme syödä? Onko ekologista ruokavaliota olemassakaan? Jokainen voi muuttaa ruokavaliotaan ekologisemmaksi pienillä teoilla. Tässä muutama vinkki ekologisempaan syömiseen:

  • Ennakkoluulottomat makunystyrät – maistele rohkeasti!
  • Lisää kasvisten käyttöä. Kasviksilla on lähtökohtaisesti pienin hiilijalanjälki.
  • Syö sesongin mukaan suosimalla sesonkikasviksia, joiden kasvatukseen on käytetty vähemmän vettä ja valoa.
  • Suosi lähellä tuotettua lähiruokaa ja tue kotimaista ruoan tuotantoa.
  • Suosi luonnonmukaisesti tuotettua, torjunta-ainevapaata luomua. Torjunta-aineet kuormittavat ympäristöä ja terveyttä.
  • Kalasta, kerää ja kasvata itse.
  • Vähennä lihansyöntiä.
  • Älä heitä ruokaa roskiin, osta vain tarvitsemasi määrä ja hyödynnä ylijäämä loppuun saakka.

Onko valinnoillamme väliä?

Väestö kasvaa, mutta viljelijät ovat yhä ahtaammalla. Ruokaa ei enää ehditä tuottaa maapallolla kestävästi niin paljon kuin me vaadimme. Kulutustottumuksissamme on siis isosti vikaa. Samalla kun toisaalla nähdään nälkää, meillä juostaan hinnan perässä ja viskotaan jopa avaamattomia ruokapakkauksia roskiin.

Ruoan loppuminen ei ole vain köyhien maiden ongelma, vaan meidän kaikkien. Kyllä, etenkin meidän yltäkylläisten länsimaalaisten, jotka eivät kuluta ruokaa enää vain tarpeeseen, vaan myös haluun.

Kuinka kauan aiomme rikastuttaa suuryrityksiä vaarantamalla omaa, läheisten ja maapallon terveyttä vääränlaisten kulutustottumusten vuoksi?

Kun kuluttajat lastaavat ostoskoreihinsa maapalloa kuormittavaa ja omaa terveyttään vaarantavaa ruokaa, elintarviketeollisuus hykertelee tyytyväisenä. Vetääkö elintarviketeollisuus ihmistä kuin pässiä narussa ohjailemalla kulutustottumuksia mieleiseensä suuntaan?

Elintarviketeollisuus tarvitsee kunnon ravistuksen, me kuluttajat asenteen ja etenkin kulutustottumusten muutoksen. Marketit myyvät sitä mitä ihmiset ostavat, muutos lähtee siis meistä. Jokaisella ostoskoriin päätyvällä tuotteella otat kantaa siihen, mitä tarjonnan tulisi olla.

Lisäämällä ekologisempien valintojen tekemistä, jokainen meistä ottaa kantaa ja vaikuttaa siihen, millaiseksi elintarviketeollisuus, maapallon tulevaisuus ja oma terveytemme muokkautuu.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *